torstai 5. maaliskuuta 2015

Työpaikkojen metsästyskausi alkaa. Piilotyöpaikkoihin mars.

Olipa taas yllättävä teksti / uutinen tuolla muistaakseni facebookin puolella joka oli poimittu jostain uutismediasta. Se nimittäin käsitteli asiaa jonka mukaan erittäin suuri työpaikoista menee jakoon ilman niin sanottua avointa hakua. Onko tämä jollekulle jotenkin shokki, yllätys tai ylipäätään millään tapaa ihmeellinen asia? Eikös noita lähipiirin kautta suhteilla saatuja tai muuten vaan "tuurilla" saatuja töitä ole aina ollut ja varmasti tulee aina olemaankin. Eikö se ole aina hyvä kun joku saa duunia, vielä hienompaa jos sitä saa jonkun tuttavan avustuksella. Onnea heille siis.

Jos itse olisin tekijää vailla ja jonkinsortin bisneksen pyörittäjä niin en sitten varmastikkaan laittaisi paikkaa mihinkään mol:liin.. Sitä kautta saisin todennäköisesti uskomattoman määrän erilaisia hakemuksia mitä ihmeellisemmiltä persoonilta joiden läpi käymiseenkin saisin jo varata neljä sihteeriä. Niistä kun sitten on niin sanotusti jyvät karsittu akanoista joutuisin haastattelemaan kaikenmaailman sakkia useita päiviä joka jälleen söisi omaa työpanostani. Lopulta kun ihmisen löytäisin tekemään kyseistä työtä olisi tilanne edelleen täysin arpapeliä. Olisin nähnyt vaan jonkinlaisen paperinivaskan ja puhunut tämän ihmisen kanssa ehkä muutaman minuutin siellä muiden joukossa. Voisinko luottaa täysin tämän ihmisen ammatti taitoon siltä istumalta. No en. Valitettava tosiasia on se, että valtavat koulutukset ja työhistoriat eivät silti mitenkään voi taata sitä, että tällä kaverilla olisi myös työmotivaatiota tai edes tarvittavia taitoja. Tottakai vaikka koulutetulla on varmaan perus asiat kunnossa mutta väittäisin, että jokainen työ on vähän erilainen ja mikään koulu ei valmista ketään suoraa johonkin hommaan (oppisopimus on eriasia).. Lisäksi onhan hän saattanut edellisissä työpaikoissaankin viettää aikansa pitkälti lusmuilemalla.. Kolmanneksi voisi sanoa, että vaikka hän viisiminuuttia on vaikuttanut suht normaalilta saattaa olla sitten todellisuudessa kyseessä vaikka miten pahasta sosiaalivammasta kärsivä henkilö. Olen kuullut työnantajilta juttua tekijöistä jotka jostain hassusta syystä ovat 4kk olleet hyviä työntekijöitä ja sen jälkeen motivaatio ym. on tippunutkin kuin lehmän häntä. Mistähän tuo voisi johtua? No jos kyse on vakkaripaikasta niin 4kk jakson jälkeenhän se muuttuu eräänlaiseksi suojatyöpaikaksi josta ei enää kenkää niin helposti tulekkaan ja se on suuri etu niille jotka haluaa päästä vähän helpommalla. Toivottavasti kukaan ei tätä lukiessaan naureskele, että "tuo on aivan kuin minä" sillä siinä ei paljoa ole retostelemista. 

Miten kallista meinaatte, että on työnantajalle tehdä tästä uudesta tekijästä sellainen jota tarvitaan. No se 4kk ensinnäkin on palkallista aikaa myös ja välttämättä kaveri ei tuota mitään ja saattaa jopa kuluttaa jonkun "ammattilaisen" aikaa kun tarvitsee opetusta ja ohjausta. Tarkoitushan on että tuo tekijä sitten maksaa itsensä aikanaan takaisin mutta jos 4kk ensin uhrataan jopa kahden ihmisen palkkaa ja sen jälkeen kaverista tuleekin tuottamaton lusmu niin on muuten kallis paukku varsinkin jos kyseessä joku pikkuyritys..

Onko ihme että mieluusti annetaan töitä tuttaville joiden työmotivaatioista ja tavoista tiedetään ainakin kauttarantain jotakin? Eikös se ole täsmälleen sama asia kuin riskien minimointi johon kovasti aina pyritään tuolla busines maailmassa ja varmaan muuallakin? Onko jonkun mielestä ylipäätään väärin jos joku saa tuttunsa tai puolituttunsa työllistettyä ? Olettaen siis että ammattitaitoa kuitenkin löytyy. 
Tuossahan oli tuo tullin juttu juuri hiljattain jossa jonkun tullipäällikön vaimo oli saanut korkean viran ko laitoksesta. Lopulta vääntö kai loppui siihen että saatiin "todistettua" vaimon tulleen valituksi ihan normaalin haun kautta. No itse en siihen usko pätkääkään mutta en myöskään tuomitse. Kuinka moni voi sanoa että ei palkkaisi omaa vaimoaan tai muuta tuttavaansa jos siis hänellä myös ammattitaitoa olisi ja työlle tarvittaisiin tekijä? Kyllä minulta ainakin jäisi muut hakemukset pöydän kulmalle siinä kohtaa, eikä siinä olisi mitään ihmeellistä. Olisin jopa ylpeä siitä, että olen elämässäni päässyt siihen pisteeseen, että pystyin järkkäämään vaimolle tai muulle tutulle hyvän duunin.

Suosittelen lämpimästi niitä jotka makaavat kotona odottaen, että mol:lin työntekijä soittaa ja ehdottaa johtajan paikkaa johonkin menemään ihan itse hakemaan niitä töitä. Saattaa tulla jopa yllätyksenä miten helposti niitä löytyy kun kyselee tuttavapiirit läpi ja jos niistä ei irtoa mitään niin ottaa itse niihin mol listasssa oleviin työpaikkoihin yhteyttä ja sitten menee vielä ovelta ovelle kyselemään vanhanaikaisesti että "oliskohan teillä mitään töitä tarjolla". Se tekee jo työnantajaan melkoisen vaikutuksen kun uskaltaa, viitsii ja haluaa tehdä kaiken tuon. Toisin kuin se kaveri joka istuu siihen haastattelu penkkiin ja vastaa kysyttäessä miksi hait tätä työtä että "no ne tuolt mollist käski ettei mult mee työkkäriraha poikki"... Kumpi on siis vakuuttavampi?

Joskus olen töitä hakenut tuolla ovelta ovelle meiningillä ja olen niitä saanutkin mutta se saattaa kyllä aluksi olla latistavaa. Varsinkin ne työnantajat joilla ei ole munaa sanoa että ei meillä ole mitään töitä vaan esittävät jopa innostunutta ja siihen perään "me soitellaan".. Siinä vaiheessa on hauska huomata, että kenelleköhän meinaavat soitella kun ei ole edes puhelinnumeroa otettu muistiin eikä välttämättä nimeäkään sen kummemmin. Se on kai sellainen hiljainen tapa sanoa "painu muualle, ei kiinnosta". Joskus ne saattaa ottaa numeron muistiin johonkin kirjekuoren reunasta repäistyyn lappuun ja kun käännät selkäsi kuuluu paperisilppurin ääni. Älkää siis jääkö odottamaan puhelua ja varatko itseänne kenellekään. Se saa tekijän joka ensimmäisen antaa sopparin allekirjoitettavaksi ja muut nuolee näppejään, niin se menee!! Sanokaa vaikka, että te itse soitatte parin päivän päästä niin voitte varmistaa sen puhelun tapahtuvan vaikkakin yleensä puhelimessa ei enää mitään tapahdu tai jo ehdottaessanne, että nimenomaan te soitatte niin alkaa tämä työnantaja kakomaan että "öh.. no... hmm.. ei meillä tai oikein olla mitään...". Olkaa vaan sitkeitä ja hyvällä tavalla päällekäyviä niin saatte varmasti tekemistä ja teette alusta saakka hyvän vaikutuksen päättäväisyydellänne ja motivaatiollanne. Älkää odottako liikoja vaan menkää ensin tekemään vaikka vähän "hanttihommia" ja näyttämällä taitonne etenette nopeasti, aivan varmasti. Se on täysin teistä itsestänne ja innostuksestanne kiinni. Myös sen jälkeen kun olette jo töitä saaneet. Ei kannata jäädä passiiviseksi duunariksi joka ei tavoittele mitään vaan olla edelleen aktiivinen ja koittaa vähän aina laittaa jalkaa isomman oven väliin. Siis olettaen että haluaa edetä urallaan. 
Vuokrafirmat ovat tietenkin yksi keino löytää töitä melko tehokkaasti sillä he saavat teidän joka tunnistanne muutaman euron jolloin heidän todellakin kannattaa etsiä teille jotain nikkaroimista ja äkkiä. Se on tietenkin tavallaan hienoa mutta samalla teidät sidotaan johonkin nollasoppariin ja olette kuin vpk jäsen jonka pitää olla valmiina tekemään mitä sattuu aina kun puhelin soi. Lisäksi meikäläisen matikan tajulla tuo on samaa kuin ihmiskauppa. Teidät myydään johonkin firmaan vääntämään halutuksi ajaksi ja sen jälkeen teidät voi heittää roskiin. Palkka menee aina tessien mukaan jolloin siitä ei paljoa neuvotella ja vuokrapulju vetää välistä minkä kerkiää. En usko että kukaan oikeasti haluaa tuohon karuselliin mukaan mutta voi tietenkin olla hyvänä kakkosvaihtoehtona jos muuten tuntuu vaikealta työllistyä. Vuokrafirmojen mainospuheisiin lisäksi kuuluu se että on mahdollisuus saada vakituinen paikka. No varmaan on mahdollisuus saada vaikka meteoriitti päähänsä mutta saako, on asia erikseen. Puolisolleni kävin tosin juurikin noin mutta sitten selvisikin, että ko vuokrafirma kielsi työnantajan työllistämästä itselleen niitä jotka ovat ko vuokrafirman kautta olleet samassa paikassa duunissa. Eli jos sinulle vakipaikkaa tarjotaan, et välttämättä saa ottaa sitä vastaan. Tai saat mutta työnantaja ei pystykkään sitä sinulle antamaan tai tekee sopimusrikkomuksen. No tämä muistaakseni kierrettiin niin, että puoliso irtisanoi itsensä irti vuokrafirmasta (ei muuten ollut ihan helppo juttu) jonka jälkeen häntä ei enää koskenut vuokrafirman säännöt. Silti piti jotain lupaa vielä kysellä jne jne .. Siinä oli uhkailua, vääntämistä, kääntämistä jne.. Kauhea sotku siis..

Suuri osa työpaikoista on siis niin sanottuja piilotyöpaikkoja mutta ne kyllä löytyy kun muutaman kiven kääntää. 

Tähän on vielä pakko sanoa pätkä vanhasta uutisesta jossa käsiteltiin rakennusalaa mutta se uutisen mukaan koski monia muitakin aloja. Muistaakseni tekijöiden tarve oli ainakin kaksinkertainen siihen nähden mitä niitä oli tarjolla. Eli töitä olisi mutta tekijät ovat hukkapiilossa. Samaan aikaan minäkin tiesin monta raksa miestä jotka olivat kotona kädet taskuissa miettimässä miten selvitä taas yksi kuukausi eteenpäin vai hakeakko suosiolla köyden pätkä.. Eli voidaan tosissaan sanoa, että työ ei vaan kohtaa tekijäänsä kun vanhanajan hakureitit ovat kuihtuneet. Nykyään tehdään vaan jotain CV:tä sinne tänne ja monet niistä jää täysin lukematta kun tekijä lopulta löytyykin vaikkapa naapurin perheestä. Lisäksi voin väittää, että monikaan niin sanottu vanhanliiton ammattimies ei edes taida tietää mikä on CV tai ainakaan he eivät sellaista ala vääntämään kun eivät muuta osaa kuin sen työnsä ja sen niin pirun hyvin!. Kannattaa itse luoda yrityksiin tuttavuutta ja lakata se odottelu että joku niihin papereihin jotain vastailisi.. Voi toki vastatakkin tai sitten ei mutta ei kannata miettiä sitä sen enempää. Työnantajat ovat monesti (ainakin isommat) niin raukkoja etteivät vaivaudu ilmoittamaan mitään jos sinua ei valita. Tai tuo työnhaku saattaa muuten vaan katketa yhtäkkiä ja paikka hävitä mollista.. Sitten jos olet itseäsi varannut tuota varten saattaa hiukan tuntua karvaalta. Uusia haasteita kohti vaan ja jos onnistut saamaan useammat verkot vesille on paljon parempi mahdollisuus, että joku niistä tärppää.

SINÄ teet paljon suuremman vaikutuksen kuin paperi joka kertoo sinusta!

Onnea kaikille työnhakuun ja olihan tuo uutinen mahtava. Siinähän kerrottiin, että töitä olisi jos ne vaan onnistuttaisiin kanavoimaan niille tekijöille ja minusta se on tekijöistä kiinni sillä molli ym ovat työnvälittämisessä surkeasti epäonnistuneet jo vuosia. Itse miellän mollin täysin virastoksi joka myöntää työttömyyskorvausta ja järjestää koomisia kursseja kuten elämänvalmennusta ja työnhakuvalmennusta. Siis valmentavat ihmisiä tekemään heidän työnsä, HAH. Niin tai näin mutta työnhaku paikka se ei missään nimessä ole. Vielä korjaus: se on kyllä työnhakupaikka mutta ei työnsaanti paikka. Se on kuin aarteenmetsästystä, hakea saa vaikka koko elämänsä mutta koskaan ei todennäköisesti löydä :D

Nyt on muuten ehdottomasti huikein vuodenaika etsiä duunia sillä monissa paikoissa käynnistellään kevättä ja kesää ja se tarkoittaa lähes kaikilla aloilla piristysruisketta berberiin. Nyt niitä paikkoja jaetaan niille jotka ovat omalla asiallaan. Suosittelen vetämään ykköset ylle ja menemään kohti uusia haasteita. Valitkaa paikka jossa mieluusti olisitte duunissa (valtion firmat kannattaa unohtaa, niissä nimittäin työllistäminen tehdään ehkä syöttämällä CV:t johonkin lottokoneeseen) ja menkää ovesta sisään. Pyytäkää saada tavata jokin johtaja ja sitten se tärkein. Tehkää vaikutus (olette sen jo laittaneet hyvään alkuun olemalla siellä). Tekevälle on aina töitä sanoo vanha sanonta ja on muuten fakta homma. ONNEA vielä kerran hakuun ja tietty niille jotka ovat jo löytäneet.

Älkää unohtako osallistua lahjoittamaan 1euroa sairaan Bertta tytön hyväksi.
Tässä linkit asiaan: 


Oma blokaukseni asiasta

Tapahtuma facebookissa

Kiitos kun luitte ja toivottavasti vielä osallistutte toiseen tekstiini liittyvään valokuvaus aiheiseen tapahtumaan. Tästä linkinstä onnistuu.

Kiitos ja kumarrus lukijoille. Sekä toive, että luette muitakin tekstejäni jos tämän jaksoitte loppuun lukea.
- Opinio

Tykätkää, jakakaa, seuratkaa ym facebookissa, blogilistoilla jne jne ... Kaikki auttaa jaksamaan kirjoittelun jatkamista. Ilman yleisöä on turha esiintyä, en ole vielä tarpeeksi poliitikko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä vielä mietit? Kirjoita nyt vaan se kommenttisi.. Jos on jotain sanottavaa se kannattaa sanoa!