perjantai 13. helmikuuta 2015

Kiitos kotimaa

Hei vaan kaikille.

Olipas pakko ihan vaan Suomalaisen yleisen maanisdepressiivisyyden kiusaksi aloittaa tuolla lailla iloisesti tämä kirjoittaminen niin pari ensimmäistä jo siinä kohtaa aattelee, että ei tällästä voi lukee, liian ilosta.. Ei kukaan voi olla täällä iloinen.

No en minäkään varsinaisesti ole iloinen mutta tajusin taas haukkuneeni pitkään väärää puuta. Tai en ehkä väärää mutta turhaan. Tappelin tässä hiljattain vähän noiden Suomen virastojen kuten sossun ja kelan kanssa taas saadakseni kaikki tuki jutut pyörimään hetkeksi turvallisesti kun olen sairaana ettei sitten kipeänä tarvitse niiden kanssa niin paljoa tapella. Kiukkuhan siinä tuli pintaan monesti kun piti juosta paikasta toiseen monta päivää omasta mielestä täysin turhien lappujen kanssa eikä silti tuntunu tulevan selkeyttä mihinkään ku aina piti odottaa jotain tai toimittaa lisäselvityksiä jostain. Lopulta hommat sain hoidettua kun tein juuri niin kuin käskettiin. Ei siinä tarvittu mitään muuta.

Eilen sain vielä kouraani yhden kirjeen tuolta jylhältä Kansaneläkelaitokselta koskien asumistukea. Päätös oli vieläpä positiivinen. No sitähän sitten tuli oikein roppakaupalla, nimittäin vajaa 30€ ja ihan joka kuukausi. Ajattelin tietty ensin että voihan nyt vi*** mitähän tämäkin auttaa. Olin jotenkin vaan keksinyt mielessäni että kai se jotain yli satasen ainakin on. Jonkun aikaa siinä purin hampaita yhteen mielessäni miettien, että olis ollu paree ku ei olis hakenu koko tukee, olis ollu paljo vähemmän vaivaa..

VÄÄRIN. Tajusin onneksi melko pian senkin, että olin nyt tuohtunut aivan turhaan. Vaikka tuo tuki olisi ollut 1€ / kuukaudessa niin mitä sitten. Sen verran minulle laskennallisesti kuuluu ja ihan "ilmaista" rahaahan tuo on. Saa tuolla kolmellakympillä jo jotain kummiskin, vaikka sähkölaskua makseltua tai muuta vastaavaa. Miksi siitä sitten piti olla kiukkuinen.. Ehkä ihminen vaan on niin tyhmä. Tässä pätee sama kuin ajatuksessani siitä miten nopeasti riemu loppuisi kun voittaisi lotossa. En ole siinä voittanut mutta JOS voittaisin niin tiedän tasan mitä tapahtuisi. Ensin hyppisi pitkin seiniä pari päivää mutta kun tilanne olisi pikkuhiljaa tasoittunut alkaisikin varmasti valittaminen "voi hitto kun se tuplausnumero ei osunut, olisipa voittanut jo viimekuulla kun oli se iso potti, hitsi ku olis vasta ensiviikolla osunut niin olis ollu potti jo parempi" eli se tyytyväisyys todennäköisesti hälvenisi melko pian. "Mikään ei riitä" on se meininki mikä ihmisen päässä helposti on.

Nyt kuitenkin olen siis laskennallisesti oikeutettu saamaan 30€ joka kuukausi ilman mitään rutinoita. Jos joku kaveri toisi minulle väkisin 30€ joka kuukausi olisin siitä varmaan ihan tyytyväinen hiljaa mielessäni vaikka olisi sovittu niin että maksan takaisin niin ahdingon aikaan ottaisin tuon ilolla vastaan. Mutta kun sen saa tuolta kelasta niin harmittaa raakasti tai siis harmitti aluksi... Voi ihme tuota ihmisen järkeä...

Mietitäänpäs hetki. Me ollaan täällä Suomessa ja kun me joudumme niin sanotusti allikkoon ja elämässä tulee monttuja tai vaikka vaan yksi monttu. Meidän ei ole mikään pakko kärsiä hulluna heti siitä eteenpäin vaan sitten meidät halutessamme ja pienellä vaivalla ottaa huomaansa Kela, Sossu, Seurakunta, Velkaneuvoja jne jne kaikenlaisia tahoja on vaikka miten paljon jotka pitävät päätä edes juuri sen verran pinnan yläpuolella, että nenänkautta vielä saa vedettyä happea. Tämä antaa meille ainakin aikaa hommata töitä tai keksiä jotain muuta rahantuloa millä sitten pidemmän päälle taas pärjäilisi. Meillä on lisäksi kaupoissa moniin maihin verraten ihan reilu hintataso noissa tuotteissa joilla jo pärjää kummasti kuten maito, perunat, makkarat, leivät jne jne ... Meillä tulee lisäksi ehtymättömästi puhdasta vettä hanasta jolla jo kova paastoaja selviäsi kuukausia. Vaikka kyllä niillä tukirahoilla nyt saa ihan oikeaakin ruokaa ja jos tulee vaikka lääkekuluja sossu auttaa niiden kanssa (enkä tarkoita e-pillereitä tai erektiolääkkeitä). Jos käyttää rahaa viisaasti, vaikkapa jättää tupakat ostamatta, viinat ostamatta, ruokia vähän katselee tarkemmin, autoilee hieman vähemmän ja lisää vaikka liikuntaa samalla joka on myös hyvä asia. Saattaa muutama euro jäädäkkin ja vaikka joskus ostaa jonkun pienen heräteostoksenkin. Ehkä pitää unohtaa ne 60" telkkarit tms mutta voi sitä vaikka kirpparilta metsästää jotain muutaman euron tavaraa joskus joka vähä sitten mieltä lämmittää. Voihan kirpparilla tietty itsekin myydä omia vanhoja kamppeitaan ja saa sitten niistä taas vähän sitä pätäkkää..

Tajusin miten onnellisessa osassa tässä ollaan vaikka kiristää niin pirusti. Miettii vaikka tuttavaa joka kertoi kaveristaan (Virolaisia kavereita siis molemmat) joka asuu kotomaassaan eli Virossa ja hän siis muutti sinne takaisin ihan omasta tahdostaan kun aukesi huippuduuni josta saisi jopa 700-800€ kuukaudessa.. Se on sielläpäin jo huippuliksa. Hän kuitenkin edelleen joutuu asumaan viron toisella laidalla erossa perheestään ja hän laittaakin perheelleen noin 100€ rahaa joka kuukausi tilipäivänään. Lisäksi hän maksaa asumisestaan sellaiset 200€ kuukaudessa jolloin hänelle jää kouraan noin 400€ joka kuukauden palkasta. Hän on siitä tyytyväinen eikä saa sossusta mitään siihen päälle, kelasta puhumattakaan. No nyt tietenkin joku huutaa heti, että "olen sossussa ja ei mulle jää noinkaan paljoa joka kuukausi!" No tässä nyt on kyse kaverista joka käy töissä vähintään 8h / pv ja on niin sanotusti hyvä palkkainen... En vertaisi sitä sossuntuloihin...

Suomessa me ollaan totuttu niin hyvään ja lisäksi pitää kilpailla kaikella maallisella jatkuvasti kun muuten ei voida olla onnellisia. Tämä on omakin tilanteeni, voin myöntää sen mutta silti kaiken tämän tajutessaan ei voi kuin hämmästellä tätä tyytymättömyyttä. Tottakai järjestelmät harmittaa kun joutuu juosta sinne tänne rahan takia mutta meillä on sentään mahdollisuus kääntyä jonkun puoleen kun on huolia. Monilla ei muissa maissa ole moista etuutta. Loppujen lopuksi täällä on helppo hymyillä vaikka olisi huonostikin asiat. Pitää vain osata keskittää ajatukset niihin henkisiin rikkauksiin, perheeseen ja siihen mitä jo on. Vaikka aina ei saisi jotain, on jo paljon entuudestaan.

Tosi on sekin, että kannatan monia uudistuksia noihin järjestelmiin, verohuojennuksia yrittäjille ja vaikka mitä jolla jäisi sitten rahaa taas enemmän meille ihmisille mutta vaikka uudistukset eivät onnistuisi on meillä silti täällä hieno rakenne niitäkin varten jotka jäävät hetkeksi töistään pois vaikkapa sairauden takia tai muuten menee elämässä vähän mönkään. Monikaan ei noita rakenteita osaa hyödyntää, en minäkään ennen osannut mutta nyt kun tietää jotain ja on sisukkaasti niiden kanssa leiponut niin kyllä ne toimii lopulta hienosti.

Varjopuoli on se kun ne toimii liiankin hienosti. Ne jopa kannustavat jäämään kotiin makaamaan kun sielläkin pärjää. Varsinkin nykymuotiin kuuluvalla ituhippiasenteella jossa kaikki tehdään kierrätysmateriaaleista ja syödään vaan jotain oman pihan nurmikkoa kehuen sitä luomuksi kun on ilman lannoitteita kasvanut (moottoritien vieressä pakokaasuissa).. En tiedä mistä noita hippiäisiä on tullut mutta he ovat vahvoilla siinä kohtaa kun miettivät "töihin vai kotiin" ... Tai en tiedä ovatko mitenkään vahvoilla mutta ehkä herkemmin jäämässä kotiin. Se taas ei ole kovin hyvä asia meitä kaikkia ajatellen. Toivonkin em kehumiini rakenteisiin sellaista muutosta, että jos et ole sairas vaan ihan tavallinen työtön niin työmarkkinatuen pitäisi tippua vaikkapa vuoden jaksolla pikkuhiljaa nollaan. Se kannustaisi ihmisiä etsimään niitä töitä kun tietäisi rahantulon loppuvan pikkuhiljaa. Nollalla tarkoitin sitä, että käteen ei jäisi kuin perusosa jolla pitää sitten pärjätä. Ei yhtään ylimääräistä. Jos menee takaisin töihin ja jää uudelleen työttömäksi se alkaisi taas alusta. Nykyjärjestelmällä sitä niin herkästi "oppii" tuohon työkkärirahaan ja pärjää sillä ihan okei. Se taas ei kannusta mihinkään. Melkein kaikille on kyllä töitä jos on valmis tekemään melkein mitä vaan ja on ITSE niitä töitä hommaamassa aktiivisesti. Kukaan ei kotoa tule hakemaan jos ei kiinnosta.

Kiitos Suomi siitä, ettet jätä ketään yksin ja heitteille. Kiitos siitä, että tarjoat tukea ja turvaa myös taloudellisesti silloin kun ahdinko iskee.

Toivottavasti kukaan ei jätä tukiaan käyttämättä jos iskee elämässä ahdinko mutta toivottavasti kukaan ei myöskään hyväksikäytä hienoja järjestelmiä sillä silloin niiden hienous katoaa.

Jos olet töitä vailla niin mene vaikka ovelta ovelle niitä kysymään ja takaan, että joku ovi sanookin, että "ehkä meillä vois jotain olla".

Toivottavasti lakataan myös se työttömien tai sairaiden pitäminen jotenkin huonompina! Ei ne ole sen huonompia kuin töissäkäyvät, itse olen kuulunut noista jokaiseen porukkaan elämäni aikana eikä ole yhtään ollut parempi tai huonompi olo. Lakattaisiinpa myös vinkumasta noista järjestelmistä kun ne kerran on ja jopa toimivat niin antaa olla. Ne ovat meille siunaus ja erottavat meidät kehitysmaista. Jos palkastani menee veroa noiden rakenteiden ylläpitoon, sallin sen mielelläni. Näin minullakin on mahdollisuus turvautua johonkin jos menee työt alta tai jotain vastaavaa. Kaikkea kannattaisi hetki miettiä ennen kuin aletaan se kauhea jurputtaminen.
Miksi työssäkäyvän pitää jurpata noiden työttömien tuloista?? Kateellisia vai?? Voisihan sitä kävellä rintarottingilla tietäen, että veroroposillaan maksaa ja auttaa muitakin. Mutta ei, kivempi on rutista vaikka se ei auta mitään.

Miksi puolestaan työttömän pitää jurpata tuista vaikka ei tavallaan kyllä olisi ansainnut yhtään mitään... ? Tyhmyyttä?? Hän voisi hyvin olla vaan tyytyväinen vaikka saisi miten vähän. Se on kuitenkin ihan "ilmaista" rahaa jota hänelle annetaan heti kun pyytää..

Älkää unohtako osallistua lahjoittamaan 1euro sairaan Bertta tytön hyväksi.

Tässä linkit asiaan:

Oma blokaukseni asiasta

Tapahtuma facebookissa

Kiitos kun luitte ja toivottavasti vielä osallistutte toiseen tekstiini liittyvään valokuvaus aiheiseen tapahtumaan. Tästä linkinstä onnistuu.

Kiitos ja kumarrus lukijoille. Sekä toive, että luette muitakin tekstejäni jos tämän jaksoitte loppuun lukea.

- Opinio

Tykätkää, jakakaa, seuratkaa ym facebookissa, blogilistoilla jne jne ... Kaikki auttaa jaksamaan kirjoittelun jatkamista. Ilman yleisöä on turha esiintyä, en ole vielä tarpeeksi poliitikko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä vielä mietit? Kirjoita nyt vaan se kommenttisi.. Jos on jotain sanottavaa se kannattaa sanoa!