keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Benin vartti!

Kyllä Beni vitsin murjaisi, vai miten pitäisi aloittaa tämä aamu.. Ei voinut nimittäin olla noteeraamatta kovaa media huomiota saanutta poliitiko Ben Zyskowitzin ehdotusta jonka mukaan sillä, että julkisen sektorin työaikojen pidentäminen vartilla toisi noin miljardin säästöt..

Tutkijatkin ihmettelevät, että millaistakohan poliittista laskukaavaa tällä kertaa on käytetty. Jos tuo saataisiin varmistettua ja se olisi tosiaan totta ja Suomi sitten pelastuisi tuolla ylimääräisen vartin aherruksella uskon, että jopa suurin osa meistä suostuisi siihen. Mutta kun ei ole mitään takeita, että tuo ensinkään toisi mitään säästöjä ja toiseksikin ihmisillä on tapana "varastaa" työaikaa jo muutenkin. Työaikaa vietetään vessassa, somessa, kahvilla ym ylimääräisiä minuutteja tälläkin hetkellä ehkä noin 1h per päivä.. Miten sitten varmistamme, ettei tuo "Benin vartti" menisi myös haaskuun jolloin kukaan ei voittaisi mitään paitsi itse työntekijä olisi vartin myöhemmin kotonaan. Kolmanneksikin on paljon työpaikkoja joissa jo muutenkin viimeinen vartti menee vähän niinkuin odotellessa kun on päivän hommat pulkassa.. Mitä auttaisi odottaa vielä toinen vartti.

Tuosta vessasta tuli mieleen, että eräs työnjohtajani oli tehnyt henkilökohtaisen toteamuksen / laskelman joskus, että jos firmassa on vähintään 50hlö töissä on silloin yksi mies koko ajan vessassa. Suomeksi sanottuna 8h päivästä menee vessaan. Sama kuin yksi palkattaisiin vallan vessassa istumaan jos muiden ei sitten tarttis käydä ollenkaan. Noin ihmeellinen se työaika on jos sitä alkaa vähääkään perkaamaan. Uskon että Benin vartti menisi näppärästi siinä kun porukka valmistautuu kotiin lähtöön enkä usko tuohon miljardi säästöön ollenkaan.

Mitäpä jos nyt annettaisiin periksi ja sanottaisiin Benille, että tottakai me väännetään extra vartti maamme puolesta suorastaan mielellämme. Mitä se toisi tullessaan? Lyön melkein vetoa, että ensinkin saataisiin huippuotsikointia ihmisten poruamisesta muutama viikko vaikka olisivat siihen itse suostuneet (sama kun päättäjistä rutistaan vaikka itse ne sinne äänestetään joka neljäs vuosi). Kuukausien päästä tulisi otsikkoa siitä kun mitään säästöjä ei tullutkaan vaan jopa menoja mutta sitten siitä huolimatta alettaisiin ajaa asiaa, että muillekin työläisille mätkäistäisiin tuo vartti ja hetken päästä se olisikin kaikilla paitsi varmaan tuolla Benillä ja hänen kollegoillaan.

Vuoden parin päästä sitten olisi hyvä tingata toinen vartti tai vaikka suoraan nostaa työpäivän normi / vähimmäispituus 9tuntiin. Lopulta kaikki saisimme tajuta miten meiltä vietiin TAAS suoraan sanottuna riihikuivaa rahaa tai aikaa, riippuu miten ajattelee. Ajatellaanpa pikkuisen matikkaa kun minä niin siitä tykkään.

Esimerkki:
Kaverilla on 15€ / h palkka ja kahdeksan tunnin jälkeen se on +50% ylityölisällä varustettu eli silloin palkka on yhdeksännellä tunnilla jo 22,50€ /h .. No jos tuosta tunnista sitten otetaan se vartti eli neljäsosa niin se on pyöristettynä 5,65€ / vartti. Jos tuon vartin uhraa joka päivä Benin ajatuksille se tarkoittaisi vuodessa noin 1462,50€. Tämä on siis Benin vartin hinta jos sen noin haluaa ajatella. Ehkä Beni onkin miettinyt säästön juuri noin. Tavallaanhan tuon voisi laskea säästöksi jollekin mutta pitääpä muistaa, että tässä tapauksessa se on myös toiselta pois. Tällä kertaa duunarilta ja verottajalta koska tuota ei maksettaisi siitä ei myöskään maksettaisi veroa.
Itselläni on tuolle rahalle muutakin käyttöä kuin Benin ajatteleminen enkä usko että tuo ehdotus saa tuulta alleen koska ihmiset tekevät nyt jo niin paljon töitä ilman mitään ylityö tai muita korvauksia, että he alkavat jo valmiiksi olla melkoisen kypsiä siihen kun vaaditaan aina lisää mutta porkkanaa ei oo eikä tuu (keppiä sen sijaan piisaa jos joku menee mönkään). Jotkut tekevät jopa ilman palkkaa kaikenlaisia extra hommia (itsekin olen joskus sortunut). Ihmettelenkin miksei useammat ihmiset aja oikeuksiaan ja vaadi ylityö ym rahojaan vaikkapa liittojen avustuksella. Kyllä minun mielestäni menetetystä vapaa ajasta pitää saada aina korvaus, varsinkin jos vielä tuottaa sillä ajalla jollekin muulle jotain.

Itselleni tarkemmin ajateltuna on juurikin se ja sama kestääkö päivä tuon vartin pidempään mutta silti tuolle tielle en missään tapauksessa lähtisi koska sitten mennään taas siihen suuntaan kun annetaan pahalle pikkusormi ja lopulta se vie koko käden.
Tälläkin hetkellä minun maailmani normaali työaika eli 7.00-15.30 tuottaa tuskaa. En tarkoita sen pituutta mutta sitä kun esimerkiksi kaikki virastot ovat ihan kiusallaan auki siten ettei vahingossakaan ehdi niissä käymään. No olen muutenkin aina sanonut että työn kohdalla sivistyssanakirjassa pitäisi lukea "nälän aiheuttamia pakkoliikkeitä".

Ei minulla silti todellakaan mitään ole työtä vastaan mutta katsotaan tätä asiaa sitten kun Beni on valmis joka päivä itse tekemään töitä vartin pidempään ilman palkkaa. Sitähän tämä Suomeksi tarkoittaa. Mitä ajattelisit työnantajastasi jos hän kävisi kysymässä, että "kai teille kaikille sopii, että tästä edespäin käytte leimaamassa itsenne pihalle 15.30 mutta sen jälkeen menette vielä vartiksi töihin. Ja tästä vartista siis ETTE saa palkkaa"... Uskon että työnantajaa pidettäisiin hieman huonommassa arvossa sen jälkeen.

Olen nähnyt muutenkin noita jonoja kellokorttikoneen edessä siinä 15.29 ja porukka siinä sitten melkein yhteen ääneen laskee sekunteja ja juuri kun kellon aika vaihtuu leimataan itsensä pihalle. Vaikka ollaan aikaansaavia tekijöitä tuntuu kiire kotiin olevan kova ja vieläpä kaikenikäisillä. Jos he joutuisivat vartin seisomaan jonossa tuon koneen edesssä olisi se vielä hilpeämpää :D

Itse en koskaan ole tajunnut tuota meininkiä muutenkaan, että ne hanskat pitää pudottaa juuri sillä sekuntilla kun työaika loppuu. Itse tykkään tehdä homman loppuun jos on kesken ja sittenkin tehdä sen lähdön hyvin rennosti. En häviä mitään olenko kotona 5minuuttia aiemmin tai myöhemmin. Jossain siitä on saanut pienen pienen ylityökorvauksen ja jossain ei mutta se on samantekevää. Ei silti voi edes ajatella, että ihmisiä pakotettaisiin palkattomiin lisätöihin samalla kun juuri noita palkattomia töitä ja maksamattomia korvauksia yritetään kitkeä ja harmaata taloutta poistaa. Jälleen nähdään kun poliitikko pissaa taidokkaasti omaan nahkasaappaaseensa. Benille tarttis ostaa kahluuhaalari jotta nestettä mahtuu enemmän, muuta en oikein osaa tuohon ehdotukseen sanoa. Mutta turha tässä on Beniä yksin syytellä, kaikkihan nuo tuolla heittelevät noita omia ideoitaan joista osa on surkeita ja osa sitten ei. Tämä nyt oli tälläinen surkeiden puolelle kaatuva jos minulta kysytään. Mutta jos vaikka alkoholimainonnan kieltoon verrataan niin tämähän oli loisto ajatus jolla edes teoriassa voisi olla jotain hyötyä.

Meneppä Beni vielä hiomaan ajatuksiasi vähän ja tule sitten uudelleen julkisuuteen. Aina voit vedota vahvaan malaria lääkitykseen jonka vuoksi olet hourinut etkä muista mitään, muista anteeksipyyntö.

Vastauksia kaipaisin seuraaviin:

1. Kuinka moni suostuisi tekemään ilmaista työtä (15min/pv) ilman että tietäisi sen auttavan jotain?

2. Kuinka moni suostuisi tekemään ilmaista työtä (15min/pv) jos se tosiaan vaikuttaisi?

3. Onko poliitikkona istuvalla oikeutta edes yrittää kiristää tavallisten työläisten rahapussia ja aikataulua?

4. Mikä on yleismielipide tästä Benin vartista?

tiistai 24. helmikuuta 2015

Koulukiusaaja on nolo!

Huomenta ja tervetuloa kaikille uuteen päivään. Olipa taas uutisissa lukemista. Eilen kun niitä aamulla selailin oli vähintään jokatoinen lööppi jonkun kuolema tai jopa murha. Tänään puolestaan käsittelyssä oli oscar gaalassa nähdyt rintojen välin paljastelut ja sivupeput. Jotenkin on hauska tajuta miten ääripäissä tuossa mennään jotta saadaan kalastettua koko kansa mukaan lukemaan jotain "mielenkiintoista"... hohhoijaa...

Facebookin puolella taas puolestaan törmäsin aiheeseen jota oli urakalla jaettu hyvin surullinen asia elikäs tämä vanha mutta aina vaan elävä asia, koulukiusaaminen.

Tuo on asia jolle pitäisi tehdä jotain sanoo varmaan 90% ihmisistä jos kysytään. Mutta kertokaapa sitten mitä sille pitäisi tehdä tai tehkää oikeasti jotain älkääkä vaan höpöttäkö! Usein se kiusaaminen kuitenkin lähtee kotoa tavalla tai toisella, muistakaa se!  Opettajien kädet ovat melko hyvin sidotut, vaikka kiusattu menisi ilmoittamaan opettajalle, että häntä kiusataan mitä siitä sitten seuraa. Opettaja tietenkin ottaa puhutteluunsa nämä kiusaajat tai kiusaajan josta yleensä seuraa valtavasti lisää vihaa.. Seuraava askel onkin odottaa koulun ulkopuolella tätä kiusattavaa ja tehdä hänelle selväksi ikävällä tapaa, että asioista kanteleminen ei ainakaan auta sinua!

Itse olen ollut aidan molemmilla puolilla. Olen ollut kiusattavana ja kiusaajanakin. Onneksi omat tapaukseni ovat mietoja näiden kauhutarinoiden rinnalla mutta sen verran on kokemusta, että pystyn aiheesta jotain kirjoittamaan.

Kiusatun ajatusmaailma on synkkä. Hän tietenkin aluksi jättää asian huomiotta ja pitää sitä vain ikävänä asiana joka tapahtui kun kaverit olivat ilkeitä. Lopulta hän tajuaa sen olevan jokapäiväistä ja miettii mielessään aivan varmasti kysymystä MIKSI. Hän yrittää muuttua usein hyvinkin nopeasti erilaiseksi lopettaakseen kiusaamisen mutta usein joutuu tajuamaan heittävänsä vain "bensaa liekkeihin" sillä kiusaajathan saavat joka kerta loistavan syyn keksiä uutta herjaamista ja kiusaamista kun tämä uhri on jollain tapaa mennyt muuttumaan edes vahingossa. Jos eilen hänellä oli löysät housut häntä pilkattiin lökäpöksyksi ja ehkä kiskaistiin housut kinttuihin ja vaikka mitä muuta kamalaa. Seuraavana päivänä jos hän laittaa tiukat housut voitte kuvitella, että sitten pilkataan niistä jollain tapaa.. Pilkan kohde on järjestään henkilö joka on jollain tapaa erilainen (siis mukamas). Usein pilkankohde voi olla iloisempi kuin muut joka suuresti tuntuu ärsyttävän näitä kiusaajia jotka itse ovat surullisia ja onnettomia tapauksia, hän saattaa olla köyhempi tai rikkaampi, hän saattaa olla niin sanottu hikke eli ahkera koulussa joka taas ärsyttää näitä kiusaajia kovasti kun eivät itse osaa mitään, hän saattaa pukeutua "oudosti" eli vähän eritavoin kuin muut, hänellä saattaa olla vähän erilainen nimi kuin muilla, hän saattaa olla normaalia lihavempi tai laihempi jne jne. tuota listaa voisi jatkaa loputtomiin sillä aina kiusaajat keksivät jonkin asian jonka vuoksi juuri tämä yksilö on kiusattavaksi hyvä valinta.
Kiusattu ei lopulta pysty muuta ajattelemaan kuin pelkoa seuraavasta päivästä ja siitä mitä tällä kertaa tapahtuu. Hän todennäköisesti alkaa olemaan pois koulusta mahdollisimman usein jotta voisi olla taas yhden päivän rauhassa. Jos hän oli koulussa ahkera, hän tuskin on sitä enää sillä se vaan lisää kiusaamista hänen mielestään vaikka todellisuudessa se ei enää vaikuta. Hän ei uskalla enää puhua kenellekään ja vieraantuu niistä omistakin kavereista jotka avuttomina katsovat vierestä kun eivät uskalla puuttua asiaan koska vaarana on olla itsekin kohta kiusaajien listalla. Kiusaamisesta saattaa tulla niin paha tapa, että se jatkuu ja jatkuu vuodesta toiseen ja voitte kuvitella mielessänne jokainen miten paljon katkeruutta, masennusta ja pelkoa se aiheuttaa ihmiselle jos hän joka päivä joutuu pelkäämään ja alistumaan.
Usein kiusattu miettii keinoja paeta ja jossain kohtaa keinoja puolustautua. Usein kuitenkin kiusaajat ovat ylivoimaisia ja heitä on enemmän jolloin on paha yrittää puolustautuakkaan ja se jälleen kohentaa liekkejä jos edes yrittää. Puhuminen vanhemmille ja opettajille on tietenkin yksi tie mutta monesti se katkeaa hyvinkin äkkiä koska heidän on lähes mahdottomuus puuttua näihin asioihin. Jotkut isät varsinkin sanovat menevänsä antamaan selkään näille kiusaajille ja jotkut jopa sen toteuttavat mutta se lietsoo usein vain lisää väkivaltaa jopa sitten jo aikuistenkin kesken (violence makes violence - väkivalta tekee väkivaltaa). Opettaja voi pitää puhutteluita vaikka joka päivä mutta se todella harvoin saa kiusaajia ymmärtämään tilannetta koska he eivät itse ole joutuneet moisia pelkoja kokemaan kuin kiusattu. Joku heistä saattaa ymmärtää mutta ei voi lopettaa koska kavereidensa silmissä taas näyttäisi nololta ja saattaisi ollakin kohta itse aidan toisella puolella. Opettajalla ei myöskään ole tarvittavia psygologisia taitoja joilla saisi enemmän aikaiseksi tuossa tilanteessa. Opettajan olisi ehkä parempi koittaakkin selvittää mikä sillä kiusaajalla on hätänä jolloin voisi selvitä se kiusaamisen syy.

Joskus "ratkaisuna" on se, että tämä kiusattu viedään ja tuodaan kouluun ja vahditaan vapaa ajalla tiukasti ettei mitään pääse sattumaan. Onko se sitten kiusatulle kivaa elämää? Ehkä turvallista mutta sehän on kuin hän joutuisi vuosiksi arestiin vaikka hän on uhri eikä syyllinen. Lomillakin hän joutuu pelkäämään törmäämistä kiusaajiin ja nykyään kun on some voidaan sielläkin jatkaa tuota kiusaamista jolloin tämä uhri joutuu täysin eristämään itsensä kaikesta ja menemään tavallaan piiloon jottei joutuisi kiusatuksi. Silti somessa ym huhut kiertävät ja kiusatun maine tuhotaan täysin ja levitellään juttuja jotka eivät ole tippaakaan totta ja näin saadaan kiusatun elämästä pitkäksi aikaa vaikeaa. Ja ne jotka eivät tilannetta tiedä uskovatkin näitä juttuja ja kiusattua saatetaankin alkaa pitää isommallakin mittakaavalla jotenkin pahana ihmisenä vaikka kaikki on lähtenyt siitä, että hän oli se uhri! Muksujen ei tarttis olla somessa pätkääkään ennen 16v ikää mutta se on kai nykyään aika absurdi ajatus.. Sääli..

Kiusaaja puolestaan on usein huomion kipeä tyyppi joka on jonkun "porukan" keskeltä noussut jonkinlaiseksi alfaurokseksi tai naaraaksi tällä apinoinnillaan ja tietty hän sitten haluaa pitää roolinsa. Hän on itsekin usein myös jollain tapaa erilainen, vaikka rikkaampi, isompi, hurjempi, köyhempi, laihempi, huonompi koulussa jne. Ja kiusaamisen kohteeksi hän onkin valinnut sen joka saattaa olla hänen vastakohtansa tai puolestaan hyvin samanlainen kuin hän ja se hänen tietämättään ärsyttää kovasti.
Hänen on pakko päästä esittämään kavereilleen jotain tai sitten tehdä kaikenlaisia kiusaus tempauksia vain saadakseen huomiota. Varsinkin pojilla lähes aina joskus iskee elämässä tuo "paha poika" vaihe jolloin ihannoidaan ajatusta siitä synkästä hurjasta jätkästä joka sitten on tyttöjen piirittämä. Se todellisuus on kuitenkin aivan tuulesta temmattua ja monet tytöt pitävätkin todellisuudessa näitä kiusaajia hyvästä syystä ihan pelleinä mutta eivät edelleenkään uskalla puuttua asiaan ja kiusaaja on niin oman itsensä lumoissa ettei tajua.
Kiusaaja on aina se heikompi. Hän toki murtaa pikkuhiljaa kiusatun mielen ja ehkä muutakin jos ollaan oikein pahassa tilanteessa mutta silti alunperin hän on se heikko yksilö joka ei ole kestänyt ajatusta olla samanarvoinen kuin muut tai ei ole kestänyt jäädä huomiotta. Kiusaaja järjestään valitsee uhrinsa niin että tappelun jossain kohtaa syntyessä hän myös sen tulisi voittamaan. Voidaan siis sanoa, että raukat käyvät aina pienempiensä kimppuun kun muuten siinä voisi käydä hassusti. Jos taas kiusataan isompiaan ollaan porukalla liikenteessä jolloin joukolla kuitenkin voitetaan, näissä tapauksissa kiusaaja ei uskalla liikkua ollenkaan yksin koska tietää saavansa selkäänsä kiusatulta jos on yksikseen. Tilanne on lähes huvittava mutta niin se vaan on..
Kiusaaja kasvattaa itselleen tarpeen purkaa huonoa oloaan tähän kiusattuun ja hän miettii jo vapaa ajallaan miten kaiken kiukun ja surun omasta päästään voisi taas huomenna "ampua" tuohon kiusattuun. Apua ei siis lopulta tarvitsekaan se kiusattu vaan se kiusaaja.. Hänen huomion kipeytensä kasvaa ja kasvaa kun hän oppii saamaan huomiota ja tietenkin myös tempausten pitää muuttua hurjemmiksi jotta "yleisön" kiinnostus pysyy. Jos siinä alkaa opettajat tai vanhemmat mesoamaan se saattaa vaan lietsoa hänessä lisää vihaa (kun eihän tuollaista itseään täydelliseksi luulevaa saa mennä torumaan tai neuvomaan) ja jälleen hän ei osaa purkaa sitä kuin kiusattuun ja aina vaan julmemmin. Häntä ärsyttää tämä henkilö aina vain enemmän syystä jonka hän on itselleen keksinyt ja uskotellut sen itselleenkin niin hyvin että uskoo siihen itsekin. Hän ajattelee tämän kiusatun jotenkin hyökkäävän hänen tapojaan tai ajatuksiaan vastaan jokaisella teollaan vaikka todellisuudessa mitään sellaista ei tapahdu vaan kiusattu on tavallinen niin kuin muutkin. Se kaikki tapahtuu tuolla kiusaajan omassa päässä ja katkeruus myös siellä kasvaa koko ajan ja kiusaamisesta tulee tapa jolla saa huomiota ja jopa hyvää oloa kun pääsee purkamaan kiukkuansa. Surullista on myös se, että kun jossain kohtaa käykin niin että kiusaaja on tajunnut, että ei tässä oo järjenhäivääkään ja hän oikeastaan haluaisi pyytää anteeksi. Hän ei voi sitä tehdä sillä se tuhoisi hänen imagonsa tuon hänen "yleisönsä" edessä.. Tai niin hän ajattelee vaikka mahdollisesti hänen maineensa vain paranisi kun lopettaisi pellen hommat. Kiusaaminen siis kuitenkin saattaa jatkua vaikka edes kiusaaja itse ei sitä enää haluaisi.

Kiusaajille pitäisi tarjota halaus ja vaikka äidin tissiä iltaisin niin ei sitten ehkä niin lujaa kiukuttaisi. Vanhemmat jotka suojelevat näitä kiusaajia sokeasti kun eivät voi uskoa omasta lapsestaan sellaista pitäisi saada uskomaan vaikka väkisin. Muuten tilanne saattaa ollaa niin hullunkurinen, että vanhemmat puolustavat tätä kiusaajaa jopa lujemmin kuin kiusattua eikä se todellakaan ole oikein. Jos vanhempien silmät saataisiin auki saisi tämä kiusaaja raippaa persiille niinkuin kuuluisi ja mieluummin joka ilta ja aina sen jälkeen itkuisena voisi syöttää vaikka tuttipulloa niin palaisi kummasti kaveri maan pinnalle. Tietenkin aluksi se heittäisi bensaa liekkeihin mutta jossain kohtaa kiusaajan olisi pakko alistua. Monesti kiusaajat ovatkin melko heikkoja luonteita joilla on itsellä paljon monenlaisia ongelmia, perheessä, lapsuudessa, minuudessaan, murrosiässään, ulkonäössään tai jossain joka heijastuu sitten vihana tuota kiusattua kohtaan ja kun huomataan että sillä saa kaveri porukan "johto" aseman ja "ihailua" (todellisuudessa se on monesti säälimistä) on se looginen tie myös kulkea. Itse olin joskus niin tyhmä, että kiusasin erästä sälliä koulussa. Olin itsekin toki joskus joutunut kiusan kohteeksi mutta onneksi nämä minun muistoni ovat vain yksittäisiä kertoja siellä täällä. Voin kuitenkin kertoa oman syyni tuohon kiusaamiseen joka oli se, että tämä kaveri oli erittäin laiha oikeastaan aneeminen, hän pärjäsi melko hyvin koulussa ja oli melko köyhästä perheestä. Ihan sellainen tavallinen sälli. Hän oli kuitenkin selkeästi sellainen joka ei minulle pärjäisi missään tilanteessa, olinhan vahva ja normaalivartaloinen. Joskus tuli sitten heitettyä tälle tyypille jotain herjausta kuten koulussa oli tapana niitä heitellä vähän puolin ja toisin joka suuntaan. Tämän kaverin kohdalla se kuitenkin aiheutti jotain suurempaa. Hän nimittäin herjasi takaisin ja ehkä vielä voimakkaammin. Hän oli siis hyvin rohkea, toisin kuin minä ja juuri tämä asia varmaan sai minut ärsyyntymään suuresti kun "pienempi hyppii silmille".. Eihän sellaista voinut hyväksyä millään vaan pitikin alkaa herjaamaan lisää ja jopa käymään hänen kimppuunsa joskus kun sanaharkka yltyi tarpeeksi pahaksi. Hän alkoi käydä jossain karatessa ja ajattelinkin, että ehkä minua varten. Sittenhän minun piti päästä näyttämään hänelle ettei tulisi pärjäämään minulle edes karatella. Luulin vissiin kaiken pyörivän vain minun napani ympärilläni (voi idiootti voi näin jälkikäteen miettiä) Osa kiusaamisesta oli jekkuilua ja osa oikeaa kiusaamista kun minun pääni sisällä tämä kiusattu huusi minulle jo kaukaa jotain ärsyttävää vaikka todellisuudessa hän tuskin olisi halunnut yhtään enempää ongelmia. Olin vaan tehnyt hänestä itselleni jonkinlaisen ongelman ja kaveripiirissäni sain aina hyvän puheenaiheen tästä kiusatusta ja sain pidettyä "oman asemani" jollain tapaa tämän avulla. Sitten tapasin tämän kiusatun vapaa ajalla ja muistaakseni ihan kahden kesken ja jotenkin siinä kävikin niin, että vihaa ei ollutkaan silloin mukana kun kukaan ei ollut katsomassa vaan tajusin, että tämähän on hyvä tyyppi ja saatiin homma lopetettua ja sovittua. Jopa anteeksipyynnön sain tehtyä ja se tuntui hyvältä. Tajusin välittömästi surkeuteni ja sen miten olin vain muille esiintymisen takia itse ollut kuin apina joka esiintyy yleisölleen.

Minuakin kiusattiin aikanaa jonkun verran, ehkä kun olin myös köyhästä perheestä ja muutenkin omasin vähän erilaiset taustat kun oli tuota alkoholismia ym ollut. No se kuitenkin loppui muutaman pikku tappelun jäljiltä eikä kestänyt montaakaan päivää. Ei kiusaajia kiinnostanut kun minullakin oli oma kaveriporukkani enkä ollut niin pieni, että minut olisi voinut helposti voittaa ja kiusaaminen myös jotenkin meni tavallaan muodista kun tuli muuta kiinnostavaa kuten se oma kaveripiiri, tytöt ja harrastukset.. Omiakin kiusaajiani tapasin vapaa ajallani joskus vahingossa ja ensin ajattelinkin, että taas tulee jotain kahakkaa mutta heidän kanssaan kävi samoin kuin itselleni oli käynyt mutta toisin päin. Kun heidät tapasi kahden kesken he olivatkin mitä mukavimpia tyyppejä ja tulimme toimeen mahtavasti kun esiintymisen tarvetta ei ollut. Nuo "tapaamiset" auttoivat kiusaamisen loppumiseen kovasti puolin ja toisin.

Nykyään on lähes mahdoton tavata ketään kahdenkesken tai muutenkaan koska olemmehan somessa kuitenkin ihan julkisesti 24/7 tai ainakin joku tuttavistamme on ja liikumme porukassa vielä entistä enemmän. Laumaeläimiä kun ollaan.

Itse en keksi kiusaamisen lopettamiseen mitään taikakeinoa koska sellaista tuskin on. Monet joskus kiusaavat tai ovat kiusattuja mutta onneksi se monesti on vain sellaista lajitovereiden kanssa mittelyä, itsensä etsimistä (aivan kuin eläimet taistelevat toistensa paremmuudesta) ja pahan olon purkamista kun ei muuten sitä vielä osata tehdä eikä kestetä sitä. Jos kiusaaminen kuitenkin jatkuu ja jatkuu se on todella vakava ongelma johon ehdottomasti pitäisi keksiä ratkaisua. Eräs ratkaisu on saattaa tämä kiusattu ja kiusaaja kahden keskeiseen tilanteeseen jossa he joutuvat puhumaan asioista. He saattavatkin olla hyvinkin samanlaisia ja tulla hyvinkin toimeen. Porukalla ei kannata keskustella koska silloin aina tulee pakko esittää omalle "laumalleen" jotain. Väkivalta ei myöskään ole ratkaisu mutta kyllä omaa lastaan vähän saa kurittaa jos tämä paljastuu kiusaajaksi, sitä mieltä minä ainakin olen. Lisäksi kodeissa pitäisi opettaa enemmän hyvyyttä ja toisten kunnioittamista eikä suinkaan mitään että "sinä olet parempi kuin muut, muista se". Tuo ajattelutapa on aivan pehmoinen ja usein nämä "paremmat" päätyvätkin vetämään kokkelia nenäänsä kun tajuavat olevansa ihan samanlaisia tai vielä surkeampia kuin muut.

Te jotka kiusaatte miettikää hetki omaa surkeuttanne ja sitä, että keräätte huomiota siihen omaan onnettomaan napaanne toisen ihmisen mielenterveyden kustannuksella! Eikö olisi kovempi juttu saada kavereiden huomio ilman näitä apinaesityksiä? Oletteko niin noloja että teitä ei huomata jos ette tee jotain tyhmää? Katsokaa peiliin ja kertokaa itsellenne miten noloja oikein olettekaan. Jos teillä on paha olla ja se täytyisi johonkin purkaa, valitkaa kokoisenne vastustaja, tiedättehän itsekin, että kaverit pitää sinua vain nolona jos et pärjää kuin itseäsi puolet pienemmälle. Puhukaa ongelmistanne kavereillenne, vanhemmillenne jne mielummin kuin puratte niitä johonkin tyyppiin joka ei liity niihin mitenkään paitsi korkeintaan olemalla niiden käsittelyssä parempi kuin te. Te olette aina se altavastaaja vaikka luulette olevanne niskan päällä. Te olette aina se nolompi ja vanhemmiten te joudutte itseänne häpeämään sillä aikaa kun tämä toinen osapuoli valmistuu hienoon virkaan ja pärjää elämässään paljon paremmin. Joskus saattaa lisäksi tulla se päivä kun tämä entinen kiusattu törmää teihin aikuis iällä ja hän ei välttämättä enää olekaan mikään kukkakeppi ja antaakin vuorostaan teille turpaan oikein kunnolla. Myöntäkää vaan noloutenne ja pyytäkää illalla äitiltä hali ja kysykää saako tulla imemään rintaa ja viereen yöksi. Ehkä se sitten helpottaa sitä hurjaa pahaa oloa joka teille on tullut kun ette saaneet toivomaanne lego pakettia joulupukilta.

LOPETTAKAA kiusaaminen! Annetaan kakaroitten kahakoida silloin tällöin mutta näytetään niille mistä kana kusee jos alkaa homma meneen liian pitkälle. Ei kai tuollaiset muksut voi meidän aikusten silmille hyppiä, kyllä meidän pitää pystyä pitämään kuri omille muksuillemme jottei tuollaista tapahdu. Ja te sairaat vanhemmat jotka ette pysty myöntämään ettei muksunne olekaan kovin fiksu vaan päinvastoin eikä hän myöskään ole kaikista paras vaan päinvastoin. Suosittelen muistelemaan omaa lapsuuttanne ja sen jälkeen myöntämään itsellenne mitä ympärillä tapahtuu. Ette voi olla niin sokeita ja naiiveja että luulette sen oman muksun aina tekevän kaiken oikein! Tottakai se omakin lapsi virheitä tekee mutta siksi olemme täällä, että ohjaamme häntä oikeaan suuntaan emmekä suinkaan mukaile jokaista hänen ajatustaan kannustaen häntä siihen, ettei hän koskaan ole väärässä. Kyllä se laps parka jossain kohtaa tajuaa olevansa väärässä ja huomaa miten maailma / elämä potkii hänenkin päätään yhtälailla. Opettakaa kakaroillenne tapoja älkääkö olko nokkavia ja luulko itsestänne liikoja. Se köyhän perheen muksu saattaa olla paljon fiksumpi kuin teidän muksu mutta sille ei voi kuule mitään. Kaikki ollaan erilaisia ja hyvä niin.

Kiusaamisen on loputtava ja meidän on oltava siinä mukana. Itse olen jo muksulle tehnyt selväksi, että se joka kiusaa on nolo tapaus. Ja jos hän näkee muita kiusattavan menee lohduttamaan tätä uhria ja kaveeraa mielummin sen kanssa kuin kiusaajien kanssa. Olen myös kannustanut häntä kertomaan meille vanhemmille ja opettajille heti jos näkee tai kokee kiusaamista. Tällöin tietoa voidaan jakaa siihen voidaan puuttua. Yksi opetuksista lapselle on myös se, että me kaikki ollaan jossain hyviä ja joku on aina parempi ja joku huonompi. Mutta parhaudella ei ole väliä vaan sillä, että itse yrittää parhaansa. Muksu on 2. luokkalainen mutta mielestäni kiusaamisesta puhumista ei voi aloittaa liian varhain. Jos jotenkin voin estää edes yhden kiusaus tapauksen tai antaa ainakin tukeni tuolle kiusatulle on illalla paljon mukavampi mennä nukkumaan kun tietää että edes yrittää tehdä oikein.


Älkää unohtako osallistua lahjoittamaan 1euroa sairaan Bertta tytön hyväksi.
Tässä linkit asiaan: 
Oma blokaukseni asiasta
Tapahtuma facebookissa
Kiitos kun luitte ja toivottavasti vielä osallistutte toiseen tekstiini liittyvään valokuvaus aiheiseen tapahtumaan. Tästä linkinstä onnistuu.
Kiitos ja kumarrus lukijoille. Sekä toive, että luette muitakin tekstejäni jos tämän jaksoitte loppuun lukea.
- Opinio
Tykätkää, jakakaa, seuratkaa ym facebookissa, blogilistoilla jne jne ... Kaikki auttaa jaksamaan kirjoittelun jatkamista. Ilman yleisöä on turha esiintyä, en ole vielä tarpeeksi poliitikko.

maanantai 23. helmikuuta 2015

Äänestämisen tärkeys!

Olen tässä alkanut jonkinlaiseksi poliittiseksi aktiiviksi jota olen toki ollut koko pienen ikäni mutta lähinnä kahvee pöydässä huutamiseen se on aina jäänyt. Nyt olen ollut mukana ehkä piirun verran enemmän asiaa ajamassa koska Suomen tilanne on aivan kammottava, siis poliittisesti katsottuna tai toisaalta voisihan sitä katsoa ihan niin sanotun taviksen silminkin ja yhtä pahalta näyttäisi. Me syrjitään tällä hetkellä köyhiä, yksinhuoltajia, lapsia, perheitä, opiskelijoita, yrittäjiä, duunareita ja eläkeläisiä. Mahdollisesti vielä muitakin mutta noita nyt suoranaisesti ja onko se jonkun mielestä tosiaan oikea tie?

Ensimmäisenä voisi käydä tuosta läpi erään tärkeän termin eli meitä taviksia / duunareita koskevan termin joka on "työntekijä". Monilla tuo termi löytyy työsopparista tai jostain muusta paperista ja mitä se sitten tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että voit olla itsestäsi ylpeä koska sinä ole se joka tekee ne työt joita ne muut ei osaa kun paperilla pähkäillä. Olet siis kirjaimellisesti "Työn" "Tekijä".. Mitäpä luulet ketkä ovat lopulta meidän lajimme "ravintoketjussa" ne jotka selviävät ja jolla on se suurin merkitys? Eipä vaadi mitään tohtorin papereita tajutakseen, että ne jotka tekevät työn ovat kaiken avain asemassa. Ei auta vaikka olisi miljoona paperin pyörittäjää jos niitä töitä ei kukaan tee! Mutta onko julkinen arvostus myös siis heidän puolellaan. No ei ole, sillä jokin kumman voima on saanut meidät nöyristelemään kaikille muille paitsi niille jotka lopulta sen työn tekevät. Luulemme ilmeisesti jostain kumman syystä, että ilman niitä paperin pyörittelijöitä töitä ei tulisi tehtyä. Ei pidä paikkaansa vai jääkö kotonakin hommat tekemättä jos joku ei tuo paperilla selitystä mitä pitää tehdä. Ei jää. Näin me kuitenkin ajattelemme ravintoketjun tavallaan nurinkurin eli se joka on paperia pyörittämässä ja vaan laittamassa jotain alulle onkin ravintoketjussa mukamas huipulla vaikka siellä pitäisi olla se joka sen asian lopulta toteuttaa eli "työntekijä". Kunnia heille tekivätpä mitä hyvänsä.

Nyt kun tiedämme termin on vielä surullisempaa ajatella keitä me sorsitaan verotuksessa ja monessa muussakin asiassa. Ei suinkaan niitä paperinpyörittäjiä tms vaan juurikin noita työntekijöitä ja sitten myöhemmin vielä lisää kun ovat eläkkeellä. Eivätkö he sitten ole ansainneet eläkettään noin 40vuoden suorituksen jälkeen? Minusta ovat mutta no, se on vain minun mielipiteeni. Tai onko oikein että se eläke on vain murto osa siitä palkasta.. Kun 40vuotta on palvellut maatamme saa viimeiset vuotensa venyttää penniä oikein urakalla. Onko se sitä mitä me halutaan antaa palkinnoksi niille jotka ovat rakentaneet yhteiskuntamme tähän saakka josta me sitten jatkamme..

Entäs ne perheet sitten. No eikös ne lapset ole juurikin niitä tulevia työntekijöitä tai vaikka niitä paperinpyörittäjiä jos niille kerran arvoa on enemmän. Kannattaako meidän tosiaan kannustaa ihmisiä lopettamaan lisääntyminen ja olla sitten ilman näitä uusia suorittajia. Minusta ei mutta sekin on taas minun mielipiteeni.

Entäpä opiskelijat. Voisiko heitä sitten sortaa jotenkin ilman että se haittaisi mitään. No jos me kerran tarvitsemme niitä paperinpyörittäjiä tai edes niitä ammattiduunareita niin kannattaako heidän "valmistamisestaan" tehdä yhtään sen vaikeampaa kuin mitä se nyt on? Taas pitää sanoa että ei, vaan päinvastoin sillä mitä enemmän sitten noita osaajia saadaan "valmistettua" sen valoisampi taitaa olla tulevaisuutemme. Toki samaan hengenvetoon voin nauraa noille tittelin kalastajille. Tarkoitan nyt ihmislajia joka kouluttaa itseään jatkuvasti johonkin. Siis nimenomaan johonkin. Koskaan ei välttämättä ole tarpeeksi kouluja alla mutta kovasti pitää yrittää oppia koko ajan jotain tietämättä edes mihin on tähtäämässä, vähän kuin harjottelisi maailman parhaaksi ampujaksi ilman maalitaulua.. Heistä monesti tulee lopulta niin hienoperseitä kaikkine titteleineen etteivät voi tehdä muuta kuin niitä papereitaan vastaavia hommia ja kuuluvatkin hyvin herkästi "korkeakoulutettu työtön" - ryhmään joka on kovasti kasvussa maassamme tällä hetkellä. Missään nimessä en halua sanoa opiskelun olevan tyhmää mutta rajansa kaikella ja vaikka valmistuisi yliopistosta tai AMK:sta pitäisi pystyä hyväksymään se tosiasia, että edelleen saattaa joutua tekemään noita "tavallisten" töitä ennenkuin sitten löytää opintojaan vastaavan tehtävän. He luulevat olevansa vaikkapa merkonomeja mutta jos makaavat kotona papereidensa kanssa kieltäytyessään kaikesta muusta paitsi merkonomin työstä (tietty valtavalla palkalla mutta ilman työkokemusta) heidän tittelinsä kohdalla lukee TYÖTÖN eikä suinkaan merkonomi. Juuri niin, he ovat edelleen vain TYÖTTÖMIÄ! Näin he ovat sitten vieläpä korkeastikoulutettuja työttömiä ja tasan samalla viivalla kuin muutkin työttömät vaikka monesti luulevat olevansa jollakin tapaa parempia. Jos taasen menisivät rohkeasti vaikka paskaa lapioimaan saisivat ainakin työkokemusta ja mikä estää sitten samalla hakemasta niitä omia töitä? No en tiedä heidän ajatusmaailmaansa vissiin kovin tarkasti kun en kerran ymmärrä tätäkään.

Yksinhuoltajista ei kai tarvitse sanoa kuin se, että eikö ihminen joka tekee tavallaan kahden ihmisen työt maailman tärkeimmässä työssä eli vanhempana olemisessa ole jo sinällään jonkinlainen sankari? Onko liikaa vaadittu, että me tukisimme heitä jollain tapaa tuossa äärimmäisen raskaassa toimenkuvassa.. Ei pitäisi olla. Tällä hetkellä otamme heiltä pois mielummin kuin annamme. Olisipa kiva jos poliitikot muistelisivat omaa lapsuuttaan koska jollakulla heistäkin lienee yh vanhempia ja sitä kautta luulisi olevan helppo muistaa oliko sillä äidillä tai iskällä kovin helppoa tai oliko sitä rahaa aina sen verran että pärjäsi. Omassa lapsuudessa ei ollut mutta silti äitini puski eteenpäin ja tässä sitä ollaan.

Lapsiltakin jo napsaistiin vähän lapsilisää joka koski noiden yksinhuoltajien sekä perheiden lisäksi suoraan lapsiin sillä sehän on ainut suoraan tavallaan lapselle kuuluva tuki joka maksetaan 18v ikään saakka (kannattaa muuten lukea tämäkin). Onko nolompaa enää kuin viedä lapselta? Onko poliitikot ylpeitä kun pystyivät "ottamaan tikkarin" lapselta? Tai oikeastaan monta tikkaria per kuukausi.. Menkääpä päättäjät itseenne ja miettikää tuliko "äijä" olo kun saitte pienemmiltä jotain pois.. Siis heiltä jotka eivät pysty itseään puolustamaan.. Voititte taistelun vastustajaa vastaan joka ei voi puolustautua. Varmasti mahtava olo istua siellä audin takapenkillä mittatilauspuvussa nyt kun on noin kova jätkä ollut...

Yrittäjien tukeminen toisi lisää töitä ja työpaikkoja. Kuulostaako tyhmältä. Ei minun mielestäni. Jos teemme yrittämisestä tai varsinkin työvoiman palkkaamisesta lähes mahdotonta kaikenmaailman sivukulujen avulla niin onko se niin sanotun kestävän kehityksen tie?? Ei voi olla kestävää kehitystä ajaa yrittäjät kumoon. Toki tietyt isot puljut porskuttaa aina vaan ja jos ei muuten niin aina voi laittaa pystyyn nykyään hyvinkin suositun palaverin eli YT-neuvottelut. Yhteistyö neuvottelut siis.. Mistä hemmetistä tuokin sana tulee? Sekö on yhteistyötä että potkitaan pellolle muutama kymmenen tai sata henkeä jotta saadaan lisää tuottoa? Aika yksipuolista yhteistyötä minun näkökulmallani ajateltuna. Joskus YT:t tietty pelastavat yrityksen mutta monesti sillä vain saadaan peiteltyä keino potkia "tuottamattomia" työntekijöitä pois ja lisättyä tuottoa. Varsinkin jos maailmalla on huono talous on siihen hyvä vedota ja äkkiä yt neuvottelut pystyyn. Muuten vakituisten savustaminen pihalle on melko vaikeaa. Jos yrittäjien tukeminen saataisiin kääntymään nousuun ja koneistoa kevennettyä noilta osin voisi noita suur yrityksiä kohta olla lisääkin ja se tuskin on taloudellemme huono asia vai onko?

Kun menette seuraavan kerran äänestämään ja lähestytte uurnia en kannusta ajattelemaan minkään puolueen tiettyä yksilöä tai mitään puoluetta välttämättä muutenkaan (koska en halua tässä mainostaa mitään) mutta koittakaapa vaikka miettiä mikä puolue edes saattaisi edesauttaa näiden em ihmislajikkeiden elämää.. Ovatko nämä nykyhallituksen puolueet sen tehneet? Ei, vaan päinvastoin. Äänestäkää sydämestänne sitä puoluetta joka on teidän mielestänne se joka edesauttaa haluamaanne asiaa älkääkä miettikö kenenkään vaalipuheita tai sitä mitä olette ennen äänestäneet. On aika muuttua ja unohtaa tavat joihin ollaan kangistuttu. En myöskään voi suositella äänestämään mitään noista äärimmäisen pienistä puolueista sillä heidän pääsynsä hallitukseen saakka on lähes mahdottomuus jolloin antamanne ääni on tavallaan kuin tuuleen heitetty. Etsikää se oikea porukka ja antakaa se äänenne puolueelle kirjoittamalla jonkun sen puolueen edustajan numero äänestyslippuunne. Näin te voitte vaikuttaa. Jos jätätte äänestämättä teillä ei ole mitään oikeutta enää ruikuttaa kahveepöydissä siitä kun päättäjät ovat niin onnettomia. Teillä on mahdollisuus vaikuttaa joten tehkää se! 

Itse olen persu mutta ymmärrän että muitakin mielipiteitä tarvitaan. Kannustan nyt vain ylipäätään äänestämään! Äänestysoikeus ei ole itsestään selvyys joten käytetään sitä kun meillä on mahdollisuus.



Älkää unohtako osallistua lahjoittamaan 1euroa sairaan Bertta tytön hyväksi.

Tässä linkit asiaan:

Oma blokaukseni asiasta

Tapahtuma facebookissa

Kiitos kun luitte ja toivottavasti vielä osallistutte toiseen tekstiini liittyvään valokuvaus aiheiseen tapahtumaan. Tästä linkinstä onnistuu.

Kiitos ja kumarrus lukijoille. Sekä toive, että luette muitakin tekstejäni jos tämän jaksoitte loppuun lukea.

- Opinio

Tykätkää, jakakaa, seuratkaa ym facebookissa, blogilistoilla jne jne ... Kaikki auttaa jaksamaan kirjoittelun jatkamista. Ilman yleisöä on turha esiintyä, en ole vielä tarpeeksi poliitikko.

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Myytinmurtajat ja muskelieautojen tuho!

Tulin tulokseen tässä omissa henkilökohtaisissa järkeilyissäni, että aina ei tartte olla niin vakavaa kerrottavaa. Varsinkaan näin sunnuntai iltana. Eikös niin? Nyt halusinkin vain väkisinkin ilmoittaa tuskani katsottuani palanmatkaa myytinmurtajat tv-sarjaa joka on kyllä erittäin viihteellistä katseltavaa tälläiselle hepulle joka tykkää kaikesta tekniikasta ja rakentelustakin.. Mutta tuskia tulee, jopa niin paljon että sarjan katselua pitää harkita uudelleen.

Taas ne nimittäin tekivät sen virheen jota ei saisi tehdä ainakaan jokatoisessa jaksossa. He testasivat jotain aivan typerää automyyttiä jonka jo lapsikin tiesi hollywood tempuksi ja sitten se varsinainen virhe.

HE TUHOSIVAT 3 MUSTANGIA JA 3 CORVETTEA!!!!! JUMALAUTA!!!

Mythbusters, if you read this, dont you fucking understand that they dont manufacture those cars anymore and never will anymore!! There is three of both cars less in the world and that SUCKS!! Wreck some toyotas or some other shitty plastic cars like those.. Anyway, dont destroy american history!

Vielä Suomeksikin voin sanoa, että lopettakaa tuhoamasta Amerikkalaista historiaa ja autoja joita ei enää valmisteta!!! Toyotia on maailma täynnä ja niitä voisi vähän karsiakin ja tuloksia tulee kyllä niilläkin! Nykyajan muoviromujen ylivoima kasvaa liian lujaa jos kaikki oikeat autot ja kuutiotuumat pannaan paskaksi.

Olkaa nyt kerrankin joku samaa mieltä!

Kiitos

-Opinio

torstai 19. helmikuuta 2015

Raha määrää tahdin

Joskus minun on pakko ihmetellä varsinkin joidenkin ituhippien ajatusmaailmaa kun heidän mielissään pyörii vain asiat jostain maailmanpelastamisesta syömällä nurmikkoa tai muuta vastaavaa. Ei siinä sinällään ole mitään pahaa ja tottakai niin saa tehdä mutta monesti nämä ihmiset ovat myös muuten mieleltään todella kummallisia. Enkä tarkoita etteivätkö he hoitaisi asioitaan ja sopisi tänne ihan hyvin vaan tarkoitan sitä, että he väittävät kirkkain silmin elämän tärkeimpien asioiden olevan juurikin noita hippi juttuja. Se pistää veren kiehumaan tosissaan. Nykyaikana on turha väittää etteikö vaikkapa teknologialla olisi meidän jokaisen elämässä osuutta ja tärkeyttä. Aika harva näistä ituilijoistakaan selviäisi vaikkapa ilman sähköä tai vettä kovinkaan kauaa. Monilta heiltä löytyy televisiot sun muut viihde laitteet mutta silti ovat kuulemma 100% luomua ja vastustavat kaikkea uutta mitä maailmalla keksitään. He vastustavat aina kärkkäästi kaikkia mahdollisia uudistuksia kuten vaikka GMO ruokia joilla nälänhätää ja hintoja voitaisiin auttaa.. He vastustavat tiettyjä lääketutkimuksia ja tietynlaista karjankasvatusta. Kuitenkin jos itse sairastuvat ovat valmiita turvaamaan tuohon 2000-luvun tieteeseen hyvinkin helposti. Monet heistä ostavat lihapaketin lähikaupoistaan mutta samalla huutavat jossain miten väärin se on eläimiä kasvattaa vain ruuaksi. En minäkään siitä ajatuksesta tykkää mutta se on pakko jos meinataan että me täällä syödään monipuolisesti. Turha ajatellakkaan, että kaikki voisivat alkaa vegaaneiksi. Ensinnäkin proteiinien puutteessa palaisimme takaisin apinoiksi ja toinen pikku ongelma olisi siinä, että sitten niitä rehuja ei enää kaikille riittäisikään. Sääli, että eläimet ovat ruokaa tietyllä lailla mutta se on tätä nykyaikaa.. Lajimme on lihansyöjiä ja sitä on melko paha lähteä muuttamaan.. Vai meinaatteko, että vaikka leijonan voi opettaa yhtäkkiä syömään pelkkiä pellavansiemeniä ja porkkanoita?

Kun nämä ihmiset käyttäisivät energiansa vaikka tutkiakseen uusia tapoja kasvattaa näitä rehujaan tai vaikka levittäisivät tietoa asiasta joka olisi kunnon FAKTAA eikä mitään määkymistä siitä miten inhottavia me kaikki ollaan kun ei ajatella planeettamme tarpeeksi voisivat saada jotain aikaankin mutta näillä nykymetodeillaan eivät saa kuin nolon maineen. Eikä kaikki voi alkaa vaan planeettaa ajattelemaan vaikka se tottavie olisi ajankohtaista. Maailmahan pysähtyisi täysin jos kaikki vaan alkaisi nurmeaan hoitamaan ja lakkaisivat autojen käytön ja töissä käymisen.. Melko pian kadulla jaettaisiin ryhmysauvoja joiden kanssa painuttaisiin takaisin luoliin ja metsästettäis sitten niitä eläimiä raakalaismaisesti vaikka keihäillä ja miekoilla. Sekö sitten olisi jees? Epäpyhää toimintaa sanon minä ja siksi se hermoon ottaakin. Tottakai jokaisella saa olla periaatteita ja kunnioitan kaikkia jotka niistä pitävät kiinni mutta sääli on se kun monet ovat vaan hurahtaneet näihin juttuihin vähän ala-aste tyyliin eli "minä aloin tälläseksi kun kaverikin oli" ilman omaa tahtoa tai edes tietämystä siitä mitä tekee.

Tuli lievästi pitkä alustus asialle jonka piti olla RAHA. Mutta se vaan liittyy suoraan tähän em. ihmistyyppiin jotka monesti eivät myöskään myönnä rahan olevan mitenkään tarpeen mutta siinä puhuvat suoraan sanottuna paskaa. Ilman rahaa eivät pärjäisi hekään pätkääkään täällä nykyihmisten seassa. Turha väittää etteikö RAHA olisi nykymaailman ykkösmahti. On turha luulla, että pärjäisi ilman tai etteikö sitä haluaisi ollenkaan. Raha määrittää täysin sinun tasosi tässä yhteisössä. Jos sinulla onnekkaasti sattuu olemaan rahaa tilit täynnä voit varmasti hymyillä helpommin kuin moni muu ja monet ovat sinulle automaattisesti nöyriä jos tietävät tilanteesi. Se todennäköisesti juontaa juurensa jo tuolta kivikauden ajoilta jolloin lajiimme kuului vahvasti lauman sisäiset hierarkiat. Silloin tietty vielä se alfauros määritettiin taistelemalla ja muilla fyysisillä keinoilla mutta nykyään voi vetää melkein suoran johtopäätöksen siihen suuntaan, että se jolla on eniten massia on myös laumansa johtohenkilöitä..

Aivan turha väittää etteikö me kumarrettaisi tämän mahdin edessä. Olen sen kokenut itsekin. Nimittäin väitin kivenkovaa vielä jokunen vuosi sitten ettei ne rikkaat oo mitenkään ihmeellisiä. Ihailin heitä ja pidin heitä mahtavina mutta samalla väitin ettei se kuitenkaan minuun vaikuttaisi mitenkään. No se osoittautui myöhemmin vääräksi luuloksi. Nimittäin erään kerran eräälle työmaalleni ilmestyi pihaan tietämäni varakas herra Maybach merkkisellä autollaan jota ei Suomessa montaakaan ole ja tiesin siinä kohtaa, että tämä on se rikas herra. Hän oli vaan tullut katsomaan onko eräs hänen tuttavansa paikalla. Minä lähestyin pihassa seisovaa möhkälettä ja samalla jokaisella askeleella joka vei lähemmäs tuota autoa ja tuota herraa tunsin oloni vähäisemmäksi. Lopulta kun pääsin auton luo oli jo vaikea edes kysyä, että "miten voin auttaa" sekin tuntui nololta. Minut valtasi tahtomattani tunne etten ole kyllin arvokas edes puhumaan tälle herralle tai etten minä voisi auttaa häntä mitenkään vähäisillä resursseillani. Hän kuitenkin saattoi ajatella toisin sillä kun olin kertonut, että hänen tuttavansa ei ole paikalla hän kiitteli minua kovasti kun tulin sen kertomaan. Tuntui oudolta että tuollainen herra kiittäisi tälläista rahvasta jostain mutta niin se vain oli. Herra lähti ja sen jälkeen sydämeni tikitti vielä pitkään ylikierroksilla. Aivan kuin olisin kokenut jonkun jännän tilanteen ja saanut adrenaliini piikin. Uskomaton mahti siis tällä herralla oli minuun vaikka en sitä suostunut aiemmin myöntämään. Enkä sitä tarkoituksella tehnyt vaan se tuli jostain syvistä pimeistä aivojen sopukoista.

Meidät on monessa paikassa määritetty taloutemme perusteella. Kelassa, sossussa, kaveripiirissä, perheessä, pankissa, valtiossa, kunnassa, kaupoissa jne jne jne .. Ei tarvitse kuin laittaa kalliit vaatteet päälle ja lähteä pihalle kävelylle niin monet vähän niin sanotusti huonompi osaiset antavat tietä paljon paremmin mutta ovat kyllä nyrpeän näköisiä koska samalla heidät valtaa myös kateus. Niin se raha meitä määrittää. Hauskaa on myös huomata miten sen rahan pitää näkyä jotta saa "arvoistaan" kohtelua. Joko sinun pitää olla niin tunnettu että kaikki tietävät sinulla olevan paksu lompsa tai sitten se pitää näyttää. Siihen usein riittää korut , vaatteet tai vaikka se auto. Olen muutaman kerran kokenut tämän itsekin kun olen perus kollarihousuissa mennyt vaikka vaateostoksille niin palvelu on saattanut olla hyvinkin tympeää ja on jopa suoraan ohjattu sinne osastolle jossa on joku poistomyynti. Ehkä myyjä on ulkoisen olemuksen perusteella päätellyt että "ei tuolla ainakaa mitään rahaa ole" vaikka olisi miten paljon massia taskussa. Taas toisin päin jos on joskus mennyt siisteissä uudenveroisissa vaatteissa johonkin liikkeeseen niin siellä myyjät melkein tappelevat, että kuka saa palvella tätä asiakasta jolla varmaan on vara ostaakkin jotain vaikka olisikin todellisuudessa aivan tyhjätasku.

Ilman rahaa ei vaan enää nykyään pärjää se on fakta. On turha luulla, että pärjäisi vaan sitä nurmea syömällä jne. Tietty jossain savannilla mutta sitten jos tarvitsee vaikka jotain lääkkeitä pitääkin olla massia saatavilla tai käy huonosti. Ilman rahaa on todennäköisesti myös erittäin vaikea löytää kumppania. Tietenkään kaikki eivät pelkästään sitä lompsaa katso mutta jos sanot olevasi ihminen joka elää täysin ilman rahaa voinen väittää, että moni sanoo soronnoo. Jos taas on paksu lompakko se tuntuu korvaavan monia puutteita. Naisillehan on tuolta esihistoriasta asti jäänyt varmasti tapa joka ajaa heitä yrittämään pariutua alfauroksen kanssa. Tämä kertoo hyvin vastauksen sille miksi rikkaat miehet ovat aina vastasukupuolen piirittämiä. En tarkoita mitään pahaa mutta näin se vain on.. Näihin emme välttämättä voi edes itse vaikuttaa vaan ne halut ja tavat tulevat paljon syvemmältä ja kauempaa.

Mehän käytämme kaiken tämän lisäksi suurimman osan elämästämme ja ajatuksistamme juurikin siihen rahan haalimiseen ja kaikkeen siihen liittyvään. Turha väittää muuta. Moniko meistä käy töissä vaan aikansa kuluksi piittaamatta rahasta? Moniko joskus toivoo saavansa vaikka ihan kaverin auttamisesta pikku palkkion? Moniko on joskus ajatellut, että olispa yhtä paljon rahaa kuin jollain muulla? Moniko on joskus haaveillut lottovoitosta??  Jos vastasit yhteenkin noista "kyllä" niin voit unohtaa ne pyhät tarkoitusperäsi ja myöntää olevasi yhtälailla rahan palvelija kun muutkin.

Meidän lajiimme kuuluu yritys päästä sinne hierarkian huipulle, ei se ole tavallaan edes meistä kiinni vaan meidän alitajuntamme ja primitiiviset vaistot käskevät meidän toimia niin. Olemme täysin tietoisia myös siitä että rahalla sen voi saavuttaa vaikka emme sitä pystyisi tai halua myöntää. Tästä syystä kuitenkin tavoitellaan aina pikkuisen jotain omaisuutta tai vaan kylmää käteistä. Mutta se on minusta niin suuri suru kuin olla voi.

Miltähän elämä mahtaisi tuntua jos sitä rahaa nyt vaikka olisi sen verran että sitä ei tarvitsisi oikeasti miettiä enää yhtään tai jos oikeasti eläisi onnellisesti jossain viidakossa ilman sitä rahaa eikä sitä tarvitsisi yhtään ajatella. Pakostikin siinä kohtaa elämään astuisi voimaan aivan uudet arvot joissa sitä rahaa ei enää olisi.. Mitä meille tapahtuisi. Arvostaisimmeko vihdoin vaan sitä elämää joka meille on annettu ja vaikka tätä planeettaa? Silloin siihen olisi mahdollisuus kun tämä uusi "jumala" eli raha olisi poissa pelistä.. Mitä lopulta tahtuisi? Tähän minulla ei ole vastausta vaikka mielikuvitus kovasti yrittää rakentaa erilaisia vaihtoehtoja. Kukin miettikööt omalle kohdalleen.

Koittakaapa joskus ajatella miten raha on meidät orjuuttanut sukupuolestamme, uskostamme, periaatteistamme, taustoistamme tai iästämme riippumatta. Ja jos, ette usko että tämä koskee teitä niin kuvitelkaa tilanne että teillä ei enää olisi yhtään rahaa.. Siis ei yhtään! Tajuatte varmaan siinä kohtaa että on se teillekkin välttämättömyys vaikka miten olisitte olevinanne.

Yritetään minun puolestani koota sitä rahaa niinkuin tähänkin asti mutta ei unohdeta miksi täällä alunperin ollaan. Me olemme täällä elämässä maanpällistä elämäämme, lisääntymässä ja nauttimassa pallostamme. Emme suinkaan keräämässä jotain paperilappuja joita painokone jossain nakuttaa. Antakaa arvoa myös kaikelle muulle ympärillänne kuten vaikka, ilmalle jota hengitätte, auringolle joka lämmittää ja valaisee, luonnolle joka loistaa kauniita ja tuottaa happea sekä ravintoa, eläimille joista osa antaa henkensä jotta teillä on ruokaa, muille ihmisille ympärillänne jotka kuuluvat samaan lajiin kuin te itsekin ja ovat täällä yhtä arvoikkaita kuin sinä. Muistakaa myös perheenne ja puolisonne joka on valinnut teidät 7 000 000 000 muun joukosta. Eikö se ole jo jotain sekin? Muistakaa. että on olemassa parempikin jumala kuin raha! Raha on meidän itse tekemä tuote jota olemme alkaneet sokeasti palvoa. Tajuatte varmaan, että se on taistelee myös uskoamme vastaan.

Raha määrää mahdin ja tahdin sekä on välttämätön paha täällä mutta näyttäkää sille joskus, että teillä on omakin tahto!


Älkää unohtako osallistua lahjoittamaan 1euroa sairaan Bertta tytön hyväksi.

Tässä linkit asiaan:

Oma blokaukseni asiasta

Tapahtuma facebookissa

Kiitos kun luitte ja toivottavasti vielä osallistutte toiseen tekstiini liittyvään valokuvaus aiheiseen tapahtumaan. Tästä linkinstä onnistuu.

Kiitos ja kumarrus lukijoille. Sekä toive, että luette muitakin tekstejäni jos tämän jaksoitte loppuun lukea.

- Opinio

Tykätkää, jakakaa, seuratkaa ym facebookissa, blogilistoilla jne jne ... Kaikki auttaa jaksamaan kirjoittelun jatkamista. Ilman yleisöä on turha esiintyä, en ole vielä tarpeeksi poliitikko.

tiistai 17. helmikuuta 2015

Downloading, ajatusmaailma... 100%

Tänä aamuna taas tajusin meidän olevan lähempänä tietokonetta / robottia kuin voisi yhtäkkiä kuvitellakaan. Tällä kertaa tarkoitan vain ajatusmaailmaamme ja ylipäänsä ajatteluamme.

Moni tutkija on heittänyt lauseen "ihminen on kuin kone". Se pitää tosiaan minunkin mielestäni paikkaansa melkoisen hyvin vaikka meillä toki on oma tahto ja oma mieli mutta perustoimintomme toimivat koneen tavoin. Hyvä esimerkki on ruuansulatuksemme. Kun tungemme vatsaamme kaikenlaista kamaa päivän aikana siellä on monenlaiset systeemit hajottamassa sitä ja tuottamassa siitä energiaa jota sitten pumpataan elimistöömme meitä liikuttamaan. Loppu mitä jää poistetaan melko hienon jäte järjestelmän kautta (jokainen tietänee mitä se tarkoittaa, vinkki:liittyy vessaan).

Tällä kertaa en kuitenkaan ajatellut mihinkään ihmisen liikkumiseen tai ruuansulatukseen takertua kunhan nyt halusin esittää alkuun tuollaisen argumentin joka pitkälti tukee teoriaa siitä, että me olemme kuluvia koneita.

Aivot kuin tietokone.

Niin on. Aamulla huomasin jälleen hauskan piirteen itsessäni ja se lienee ihan normaali ihmisen toiminto. Onko kukaan muu aamulla herätessään huomannut ajattelevansa vain jotain tiettyä asiaa. Minä ajattelin herätyskelloa ja sen sammuttamista. Kun tämä toiminto oli tehty ajattelin kahvia. En edes tajunnut miettiä, että pitää nousta sängystä tai muuta vastaavaa vaan lähdin suorittamaan tuota "tehtävää" elikäs kahvin hakua. Hetkessä olinkin kuin zombi keittiössä kahvikuppini kanssa menossa kohti kahvinkeitintä. Seuraava pieni ajatus oli saada kahviin maitoa. Sen hain jääkaapista sen enempää ajattelematta. Samalla huomasin, että pitää avata uusi maitopurkki, edelleenkään en ajatellut mitään muuta. Sitten tajusin, että lääkkeet pitää ottaa ja otinkin ne. Lampsin siitä valitettavasti seuraavaksi tupakalle ja istahdin alas polttelemaan savukkeen. Siinä kun oli nämä aamun "tehtävät" suoritettu alkoi raksuttamaan kun hetkeksi pysähtyi. Pikkuhiljaa mieleen alkoi hiipiä edellinen ilta, edellinen päivä ja sitten jo asioita joita pitäisi tehdä, asioita jotka ovat tekemättä, asioita jotka ovat tehty, muistoja ja jopa asioita jotka ovat vasta tulevaisuudessa eikä niillä ole mikään kiire. Sitten ajatukset tavallaan tasaantuivat ja menivät ehkä tietynlaiseen järjestykseen erilaisiin lokeroihin joista ne on kuitenkin tarvittaessa helppo ottaa. Painuinkin sitten takaisin sisälle ja siinä kohtaa pystyinkin jo "itse" päättämään, että menen keittiöön ja luen uutiset eikä minulla enää pyörinyt päässä mitä sattui, enkä enää "suorittanut tehtävää" ja olisin pystynyt vaihtamaan tuota suunnitelmaa heti jos olisi ollut tarve.

Tajusin kuitenkin jo pihalla ajatuksiani kasaillessa, että tapahtuiko siinä näiden minun itselleni opettamien tapojen kuten: aamukahvi ja tupakka toteutumisen jälkeen eräänlainen järjestelmän käynnistys ja tietojen lataus tai kiintolevyn käynnistys jossa nuo tiedot olivat. Sitä ennen kun en ollut ajatellut oikeastaan mitään vaan ne alkoivat sitten vasta tulemaan kun tilanne oli rauhoittunut ja pakolliset toimet oli tulleet suoritetuksi tai niiden suorittaminen oli ainakin jo aloitettu. Pakollista ei ole tupakoida tai juoda kahvia aamulla mutta ne on kai asioita jotka olen tavallaan polttanut aivojeni tilaan jota voisi verrata tietokoneen emolevyllä olevaan BIOS:sin käynnistys järjestyksessä ykkösenä olevaan laitteeseen. Tietokone nimittäin myös käynnistää tietyt toimet ennen muita ja suorittaa ne jokaisen käynnistyksen yhteydessä. Ehkä nuo minun aamutoimet ovat kuin USB tikulle poltettua dataa ja se tikku on minun "tietokoneessani" asetettu ensisijaiseksi käynnistysasemaksi. Kun se on käynnistetty, luettu ja suoritettu voidaan käynnistää seuraavaa asiaa joka onkin ehkä juurikin tuo muu ajatusmaailma jota voisi verrata nopeaan SSD kiintolevyyn. Tällä levyllä on sitten varsinainen käyttöjärjestelmä joka ladataan ja suoritetaan. Siellä sitten pääsee tekemään kaikenlaisia komentoja ja klikkauksia kuten windowsin työpöydällä kuten "mene keittiöön lukemaan uutiset". Järjestelmä lisäksi osaa varoittaa jos vaikkava jätejärjestelmän anturi huutaa, että alkaa olla säiliössä ylitäyttöä. Silloin järjestelmä pyrkii kumoamaan omat tekemäni toiminnot ja asettamaan primääritoiminnoksi jätejärjestelmän tyhjennyksen.

Nukkuva ihminen on kai kuin kone joka on asetettu valmiustilaan tai lepotilaan. Herätyskellon sointi on kuin heilauttaisi hiirtä jolloin pikkuhiljaa ruutuun alkaa ilmestyä kuvaa jne. Äsken sanoin tuon USB tikun käynnistyvän ensimmäisenä mutta tietenkin voisi ajatella myös niin, että ensin käynnistyy keho. Eli tuo kone pääpiirteissään kuten näyttö, näppäimistö, tuulettimet jne jne (nyky tietokoneessa tosin nuo käynnistyy todennäköisesti paljon jäljempänä kun usb ulostulot ja näytönohjain ovat heränneet mutta ei mennä nyt niin tarkkoihin yksityiskohtiin).. Nekin käynnistyvät ensin tosin vain tietynlaiseen testaus tilaan kun niille syötetään virtaa. Sitten vasta kun kone on käynnistynyt täysin ja tunnistanut nuo laitteet toimiviksi niitä aletaan täysin käyttää järjestelmän vaatimalla tavalla. Sitä ennen ne saatetaan vielä ohittaa tai niiden antamia toimia ei rekisteröidä.

Koneen tehot ja vanheneminen

Tästä kaikesta lähtee päivä käyntiin. Itsellä tämä kone alkaa ehkä olemaan jo vanha tai ehkä se on vaan kulunut tai jäänyt liian vähälle käytölle ja se saattaakin aamuisin takkuilla vielä pitkän aikaa vaikka järjestelmän lataus olisikin täysin suoritettu. Tuokin tavallaan tukisi tietokoneen ja ihmisen yhteyttä. Sillä vanhassa koneessa alkaa olla vahingoittuneita piirejä jotka ovat lämmöstä kärsineet sekä myös kovalevyille ym tallennusvälineille tulee iän myötä ja kovassa käytössä sektoreita jotka eivät toimi aina halutulla tavalla ja lopulta kone alkaa jopa unohdella asioita (eikös täsmää ihmiseen melko hyvin) Dementiaa voisikin sanoa vaikka pahasti vialliseen kiintolevyyn jonka lukeminen ei tahdo enää onnistua kuin tietyin paikoin.. Koneetkin siis vanhenevat ja hidastuvat monestakin syystä. Voisi vielä mainita virheet joita tietokoneen elämässäkin tapahtuu. Jokin komentojono ei annakaan tietokoneelle sen olettamaa arvoa ja tulee niin sanotusti virhe. Käyttäjä ei välttämättä tiedä koneen virheistä mutta kun tiedot alkavat osien vanhetuessa myös joskus vääristyä alkaa näiden virheiden määrä aina kasvaa ja sekin hidastaa konetta entisestään kun niitä alkaa kasautua ja kone yrittää niistä selvitä. Hyvin ihmismäistä tuokin tavallaan ja sopii myös vanhenemiseen.

Tietokone tykkää kylmästä ja vihaa kuumaa, sen prosessointia voidaan kylmässä kiihdyttää hurjasti. Tällöin puhutaan kellottamisesta tai ylikellottamisesta jolloin samoilla osilla saadaan vaan irti enemmän laskentatehoa polttamatta komponentteja. Ihmistä ei ehkä voi suoraan kellottaa siirtelemällä jumppereita tai säätämällä BIOS:sia mutta on tutkittu, että kylmällä kun ei ole niin sanottua lämpörasitetta ihmisen aivot  toimivat nopeammin kun ne on ensin saatu käyntiin. Kuumalla taasen lämpörasite häiritsee kovasti suorituskykyä ja teho laskee..

Olemmeko tehneet niistä meidät

Aina vain löytyisi vaikka miten paljon yhtenäisyyksiä koneiden ja meidän välillämme mutta monelle tuo on jostain syystä kauhean vaikea myöntää.. Monet tyrmää aina tuollaiset ajatukset vaan että "ei me olla mitään koneita vaan ihmisiä". Joo niin ollaan sitä minä en väitä vastaan mutta silti meissä on selkeästi yhtenäisyyttä myös koneisiin. Itse uskon tämän johtuvan, en niinkään siitä, että meidät olisi luotu koneiksi vaan siitä, että me olemme jumalan tavoin luoneet näitä koneita ja olemme ehkä ihan tajuamattamme luoneet niistä itsemme näköisiä. Emme välttämättä ole tajunneet alunperin kun ensimmäinen tietokone keksittiin sen toiminnasta juuri mitään mutta hyvin pian sen jälkeen koneet alkoivat kehittyä huimaa vauhtia kun tiedettiin mitä niihin pääsääntöisesti tarvitaan ja keksittiin prosessori eli niin sanotusti tietokoneen aivot. Prosessori lähinnä määrittää miten monta laskutoimitusta / asiaa kone pystyy samanaikaisesti suorittamaan joka taas on verrattavissa meidän hermostoomme ja ajatuksiimme. Prosessorin periaatteesta sen verran, että sen pääkomponentti on ehdottomasti transistori ja mitä enemmän transistoreita sen parempi prosessori (ehkä voisi verrata ihmisen neuroverkkoon joka aivoissa siirtää ja käsittelee dataa koko ajan). Tietokoneiden maailmassa Herra Moore joskus teki toteamuksen (1965) joka on nykyisin nimeltään Mooren laki ja se menee näin  

"Transistorien lukumäärä halvasti toteutettavissa mikropiireissä kaksinkertaistuu noin kahden vuoden välein."
Tuo tarkoittaa juurikin sitä, että kansan saatavilla olevat koneet kehittyvät hurjaa vauhtia.

Meilläkin pyörii koko ajan erilaisia ajatuksia toistensa päällä (niin sanottu moniajo jossa useita tehtäviä pidetään toimintavalmiudessa toistensa päällä / takana) josta me aina poimitaan se jota kulloinkin tarvitaan. Lisäksi on "ajastettuja" ajatuksia vaikkapa jonkun laskun maksaminen tiettynä päivänä saattaaa pongahtaa ennen kyseistä päivää mieleen aina kiihtyvään tahtiin. Hermostomme lisää prosessorimme kuormaa kertoen koko ajan monia asioita koneemme tilasta ja kaikista tarpeista sekä ärsykkeistä. Hyvä esimerkki on näkömme. Koko ajan kun katsomme jotain tai ylipäätään pidämme silmiämme auki, aivojen osa jota voisi verrata tietokoneen näytönohjaimeen, prosessoi tietoa ja näyttää näkemmämme meille siten kun olemme sen tottuneet näkemään ja tarkentaa alueet jotka on tarpeen nähdä paremmin. Lisäksi tosin ihmisellä on tuolla näön puolella paljon erilaisia algoritmejä kuten vaikka se että liikkeeseen tarkentaminen on aina ensisijainen toiminto. Tarkoittaa sitä, että kun näemme jonkun liikahduksen näkömme tarkentaa välittömästä siihen. Se on todennäköisesti perintöä niiltä ajoilta kun elimme vaarojen keskellä ja metsästimme. Aivot ovat nerokkaasti keksineet myös tavan keventää noiden toimintojen vaatimaa tehoa. Kun vaikka katsomme johonkin tarkkaan, aivot tai näytönohjaimemme antavat tahallaan muun ympäristön sumentua. Lisäksi meillä on paljon olettamuksia joita käyttämällä näkö pääsee helpommalla. Oletamme vaikka jonkun asian liikkuvan tietyllä tavalla tai olevan tietyn näköinen sen vuoksi monesti näemme olemattomia tietämättä siitä mitään jos se riittää meidän päänsisäisen "virtuaalitodellisuutemme" rakentamiseen se on hyvä. Lisäksi vaikkapa kasvot ihminen tunnistaa aina paremmin kuin mitään muuta ja olettaakin niistä löytyvän aina tiettyjä piirteitä jolloin ne piirtyvät päähämme jo ennenkuin kuva on tarkentunut. Tämä nopeuttaa ja keventää prosessia paljon. Nerokasta siis.

Prosessorimme kuitenkin siis normaalisti suorittaa noita kaikkia asioita eri lohkoissa tuskatta jatkuvan tehokkaasti ollen todellinen supertietokone jolle oikeat tietokoneet eivät pärjää vielä läheskään, eikä mikään tallennustila pystyisi tallentamaan kaikkia tietoa jota käsittelemme edes väliaikaisesti.. Mutta meidänkin on mahdollista jopa "polttaa" tuo prosessori jolloin voidaan ehkä puhua hullusta tai aivokuolleesta jonka prosessori on siis mennyt tilttiin ehkä jonkin liian monimutkaisen tehtävän ansiosta tai muuten vaan hajonnut. Puhutaan siis meidänkin kohdallamme osista jotka voivat hajota milloin vain. Melkein jokainen onkin kokenut tietokoneiden maailmassa sen kun jotain yllättäen hajoaa.

Olemme mekin rakentaneet erittäin hienoja tietokoneita ja nyt jo voidaan myöntääkkin että niistä koitetaan aina vaan enemmän tehdä ihmismäisiä eli keinoälyä koitetaan parantaa koko ajan. Keinoäly on koneilla sitä, että ne pystyvät tiettyjen algoritmien varassa "järkeilemään" erilaisia ratkaisuja jopa tilanteisiin joihin ne eivät ole ennen joutuneet. Se on jo todella lähellä ihmisyyttä. Suurin puute lienee nyky keinoälyssä tunteet. Niitä on vaikea opettaa koneelle koska koneen on kovin paljon helpompi laskea jostain asiasta todennäköisyyksiä tai erilaisia tapahtuma vaihtoehtoja ja päättää niiden perusteella mikä on paras ratkaisu. Koneelle on esimerkiksi vaara tilanteessa helppo päättää kenet pelastetaan ensisijaisesti joko sillä perusteella kumpi pelastus onnistuu paremmalla todennäköisyydellä tai kumman pelastaminen on järkevämpää muulta kantilta katsottuna. Esim terve kannattaa pelastaa ennen sairasta. Kone on siis vielä hyvin "kylmä" eikä se osaa pitää jotain ihmistä tai asiaa itselleen tärkeämpänä kuin joku toinen vastaava eikä se osaa tuntea surua sen toisen puolesta jota ei ehkä saada pelastettua. Se vaan ajattelee tehtävän onnistuneen tietyllä prosentilla ja jatkaa eteenpäin Jollei sille ole annettu erillistä komentoa niin sille kaikki on samanarvoista tai yhtä arvotonta, ensisijaista on se miten hyvin jokin sille annettu tehtävä prosentuaalisesti onnistuu. Tosin itseään kone saattaa suojella jos se hyvän algometrin saattelemana tajuaa, että jonkun osan rikkoutuessa tai antaessaan jonkun osan pois se ei pystykään enään suorittamaan tehtävään. Tämä on tuota terminaattori ajattelutapaa mutta niin se tulee melko varmasti joskus vielä olemaan. Näin pelkää jopa eräs kohtalaisen tunnettu fyysikko Stephen Hawking.. Koneet vielä joskus saavuttavat singulariteetin joka siis tarkoittaa sitä, että ne ovat riittävän älykkäitä kehittämään itseään. Silloin niiden kehitys räjähtää kasvuun ja jokainen kone sukupolvi on aina edellistä kehittyneempi. Silloin me saatamme olla vain tiellä tai ehkä varaosia mutta voimmehan toivoa, että meidänkin prosessorimme pystyy mukautumaan tuohon tilanteeseen ja voittamaan koneen tekemällä jonkin yllättävän ratkaisun johon ikuisesti monimutkaisien algoritmien varassa pyörivä kone ei pysty.

Meilläkin on toki tavallaan algoritmi joka kehottaa meitä hengittämään, suojelemaan itseämme, suojelemaan lähimmäisiämme, hankkimaan ravintoa, lepäämään jne jne .. Meidänkin on todella vaikea poiketa tuosta algometristä mutta oikein kovasti halutessamme pystymme sen tekemään. Tätä voisi verrata siihen, että pystymme ohittamaan komentoja eli tavallaan hakkeroimaan itseämme. Tämä on mielestäni suurin ero meidän ja koneen välillä. Koneen on lähestulkoon mahdottomuus ohittaa komentosarjoja joita sille on annettu ja se noudattaakin niitä orjallisesti jollei tule vaikka jotain vikatilannetta. Mekin voimme ohittaa komennon vikatilanteessa mutta myös muuten jos niin päätämme. Se on merkki meidän sielustamme ja omasta tahdosta jota koneilla ei todennäköisesti koskaan tule olemaan. Mutta on turha väittää ettei meissä olisi yhdennäköisyyttä. Siitä tuleekin lainaus raamatusta:

"Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen"

Olenko inhottava jos sanon että:

"ihminen loi koneen omaksi kuvakseen"..

Tuo vahvistaisi myös sitä, että olemme vähän kuin apinoita ja meillä on erittäin kova halu matkia (pitää muuten paikkaansa). Tässä kohtaa olemme matkineet Jumalaa. Ehkä hänen matkimisensa on paras mahdollinen polku mitä voisi ajatellakaan mutta ohi ei saisi kuitenkaan edes yrittää mennä. Se pitäisi pitää mielessä.

Miettäkääpä huomenna heräämisenne jälkeen tuota aivojen "latautumista" olenko ainut jonka järjestelmä käynnistyy hissukseen 1...5...10..20........100% vai onko kenties muitakin ?

Oma järjestelmä on taas käynnistetty ja toivotan tervetulleeksi uuden päivän. Kiitos ihanat lukijani teille ja lopuksi vielä pahoittelut kun oli tuossa päivän tai kahden kirjoitustauko. Tämä sairastaminen vaan vaatii vähän erilaiset rytmit kuin mihin olen tottunut ja näiden kanssa ei ihan pulppua ajatukset niinkuin minulla yleensä. Keskusteluista saan aina eniten uusia ajatuksia mutta jos on vaan itsekseen on hankala keskustella. Kommentoikaa siis niin saadaan keskustelua.

Käynnistäkää järjestelmänne iloisena uuteen päivään. Älkää antako elämän tai minkään ympärillänne olla itsestään selvyys. Kaikki mikä täällä on kuten planeettamme, aurinko, happi, muut ihmiset ovat täällä syystä ja niitä pitää kunnioittaa ja nauttia niistä joka ikisenä päivänä.


Älkää unohtako osallistua lahjoittamaan 1euroa sairaan Bertta tytön hyväksi.

Tässä linkit asiaan:

Oma blokaukseni asiasta

Tapahtuma facebookissa

Kiitos kun luitte ja toivottavasti vielä osallistutte toiseen tekstiini liittyvään valokuvaus aiheiseen tapahtumaan. Tästä linkinstä onnistuu.

Kiitos ja kumarrus lukijoille. Sekä toive, että luette muitakin tekstejäni jos tämän jaksoitte loppuun lukea.

- Opinio

Tykätkää, jakakaa, seuratkaa ym facebookissa, blogilistoilla jne jne ... Kaikki auttaa jaksamaan kirjoittelun jatkamista. Ilman yleisöä on turha esiintyä, en ole vielä tarpeeksi poliitikko.

lauantai 14. helmikuuta 2015

Ystävänpäivä

Kaikille ystäville heti alkuun kolminkertainen hurraa huuto. Se ei varmasti ole liikaa.

Miettikää hetki ystäviänne ja sitä mitä he teille antavat. Heitä ilman te olette vain "te" / "minä" mutta kun sinulla on ystäviä tai ystävä ja vaikka he eivät olisi lähelläkään voitte kuitenkin tuntea olevanne enemmän ja sanoa olevanne "HE" tai "ME". Eikö se ole jo mahtavaa.

Mitä teet kun sinulla on huono olla tai jokin asia painaa, entä jos on vaan tarvetta juttuseuralle tai vaikka hauskanpitoon. Silloin muistatte, että teillä on siihen mitä tarvitaan eli ystävä. Pitäkää rohkeasti yhteyttä heihin älkääkä milloinkaan tehkö heistä itsestäänselvyyksiä tai luulko, että te häiritsette. Sinä olet yhtälailla ystävä hänelle kun hän on sinulle. Ajattaletko itse hänen soittaessaan tai käydessään, että "voi hitsi taas se änkes tänne tai että taas se häiritsee, jättäis mut jo rauhaan". Ette varmaan ajattele, siitä voitte päätellä ettei hänkään niin ajattele jos yllättäen soitat ja kysyt mitä kuuluu.

Vaalikaa ystävyyttänne kuin kalleinta aarretta. Joskus on hyvä kuvitella ystävyyden olevan kuin suuri puu jonka olet päättänyt kasvattaa. Se kasvaa ihan itsellään mutta se vaatii myös huolenpitoa. Se vaatii joskus kastelua, joskus aurinkoa ja joskus myrskyjäkin tullakseen vahvaksi. Voit milloin tahansa mennä ihailemaan sen kasvua ja kauneutta ja kertoa sille hurjimmatkin salaisuutesi ilman, että se levittelee niitä eteenpäin tai arvostelee sinua valintojesi kanssa, se antaa aina lopulta sinun itse päättää. Pahoilla myrskyillä voit käpertyä sen alle ja se pitää sinut suojassa ja lämmössään. Se tarjoaa tiheistä oksistaan sinulle suojan aina kun sellaista tarvitset. Ei ole väliä onko kyse sateesta vai auringosta. Älä kuitenkaan oleta, että se pärjää ilman sinun panostasi. Jos jätät sen itsetsekseen pitkäksi aikaa se on vaaroille alttiina, eikä saa sinultakaan lämpöä tai mitään mitä se tarvitsisi. Silloin puu alkaakin kuihtua ja jossain vaiheessa sen oksisto on jo niin harva ettei se tarjoa sinullekaan kunnollista suojaa. Puu saattaa kuihtua myös lopullisesti jos sitä ei hoideta. Sen jälkeen se tuskin enään tulee takaisin..

Kenelläkään meistä ei ole varaa menettää ystävää. Vai onko meillä varaa menettää keino avata omaa mieltämme ja saada tukea aina tarvittaessa? Onko meillä varaa torjua ystävä silloin kun hän meitä tarvitsee. Olemmeko silloin ystäviä?

Maailmassa ei ole arvokkaampaa kuin nämä ystävämme. Jos niitä on, ei välttämättä muuta tarvitsekaan tai ainakin heidän voimallaan ja avullaan pärjää jos muuta ei ole. He kannattelevat sinua elämän vapaapudotuksessa silloin jos teidän laskuvarjonne ei meinaakkaana aueta.

Puolisonnekin on teidän ystävänne kuten muutkin ystävänne eikä pelkästään "rakas" tai vaikka "vaimo".. Hän on yleensä vieläpä se joka on nähnyt myös ne huonoimmat hetkenne ja on edelleen siinä teidän rinnallanne. Samoin olet sinä hänen rinnallaan vaikka varmasti aina ei ole ollut kivaa. Mutta silloin kun on kivaa se on jopa hauskempaa kuin kenenkään muun ettekä enää tajua aikaa, rahaa, paikkaa tai muutakaan kun leijutte hänen kanssaan hyvässä olossa. Sielunne tietävät kaiken mitä toinen haluaa ja mitä ei. Laitatte jopa hänen halunsa omienne edelle mutta niin tekee myös hän. Jolloin se on täydellinen symbioosi. Se on kuin täydellisesti yhteen punottu köysi jota te yhdessä punotte, toisella toinen rihma ja toisella toinen, tätä köyttä laskette perässänne kulkiessanne ystävyytenne polkua. Sitä köyttä pitkin on mahdollista palata takaisinkin korjaamaan sitä jos siihen on jäänyt huono kohta. Ette koskaan eksy elämässänne ettekä ystävyydessänne koska köysi pitää teidät aina polulla. Se jolla on useita ystäviä on paksumpi köysi jossa on useita rihmoja, se pitää  polulla aina vain paremmin mutta saattaa myös joskus kiskoa vähän eri suuntiin. Silloin pitää löytää polku joka on kaikille riittävän hyvä jotta se voidaan yhdessä kulkea. Köysi myös vetää teitä itseänne tarvittaessa oikeaan suuntaan ja siitä saa vaikka pitää kiinni jos meinaa pudota elämässä oleviin kanjoneihin. PITÄKÄÄ SIIS KIINNI muuta ei tarvitse tehdä.

Ystävien vuoksi ei tarvitse käydä kouluja, ei käydä töissä, ei täytellä papereita, ei tehdä mitään raskasta. Teidän ei tarvitse kuin muistaa heidän olemassa olonsa tai he katoavat kuin kummitukset jos niihin ei usko.

Muistakaa ystävänne.

Kiitos ystävät kun olette olemassa.


Älkää unohtako osallistua lahjoittamaan 1euro sairaan Bertta tytön hyväksi.

Tässä linkit asiaan:

Oma blokaukseni asiasta

Tapahtuma facebookissa

Kiitos kun luitte ja toivottavasti vielä osallistutte toiseen tekstiini liittyvään valokuvaus aiheiseen tapahtumaan. Tästä linkinstä onnistuu.

Kiitos ja kumarrus lukijoille. Sekä toive, että luette muitakin tekstejäni jos tämän jaksoitte loppuun lukea.

- Opinio

Tykätkää, jakakaa, seuratkaa ym facebookissa, blogilistoilla jne jne ... Kaikki auttaa jaksamaan kirjoittelun jatkamista. Ilman yleisöä on turha esiintyä, en ole vielä tarpeeksi poliitikko.

perjantai 13. helmikuuta 2015

Onko minulla kohtalotovereita? 1500-2500€/kk

Luin äsken pitkän tovin kaikenmaailman tekstejä erinäisiltä keskustelufoorumeilta aiheesta keskipalkka. No olenhan siitä kirjoittanutkin ja läyhännyt muutenkin niin ei mennä siihen sen syvemmälle, että onko se kenelläkin mukamas saavutettavissa.

Sen verran siitä, että se on noin 3130€ / kk meillä täällä Suomessa. Tähän ei kuitenkaan yllä oikeastaan kukaan tuttavapiiristäni yhtä varatuomaria lukuunottamatta vaikka seassa on väkeä joilla on jopa 40v työkokemus tai korkeakoulutus... Sen takia tämä tuntuu vähän oudolta, että tuo olisi se "keskipalkka"... Lisäksi TES-sit kumoavat nuo palkat heti.. Monella alalla tuollaista palkkaa ei ole olemassakaan koulutuksesta riippumatta.

No itse kuulun (tai olen kuulunut kun töissä olen päässyt käymään) kastiin joka jäänee tuonne 2000-3000€ /kk tienaaviin vaikka tekisin mitä ja tunnen monia jotka menee jopa 1000-2000€ luokkaan helposti.. Tietty järjettömillä ylitöillä pääsee mihin kastiin tahtoo mutta kun pirut eivät anna tehdä ylitöitä kovin paljoa :(

Foorumeilla kuitenkin teema muuttui melko mielenkiintoiseksi kun ensin höristiin siitä kuka tienaa ja mitä tienaa ja siitä miten nolo on jos tienaa vaikka alle 2000€.. Minusta kaikki tämä alkoi olla vähän outoa, sitten siellä vertailtiin kellä on mökkiä, taloa, autoa, lomamatkoja ja kaikenlaista mitä foorumeiden mukaan vain nämä vähintään keskituloiset harrastavat.

Haluaisin palavasti kuulla mielipiteitä siitä, että eikö meillä jotka jäävät tuon tulotason alle siis ole mitään mahdollisuutta elää niin sanottua "normaali" elämää? Kun niin minä olen luullut ja pitänyt tärkeinpänä vain sitä, että saa sen mitä tarttee ja joskus voi jäädäkin vielä euro.. Ilmeisesti minun ei edes pitäisi saada mitä tarttee näillä tuloilla.. En ole pitänyt edes 1000€/kk tienaavaa mitenkään huonona vaan päinvastoin aina kun joku viitsii töissä käydä nostan hattua. Mutta vissiin tuolla palkalla ei oikeastaan saisi edes käydä töissä kun noita juttuja lueskeli.. Todella surullista.

Pitääkö meidän tosiaan asua vuokralla ahtaassa huonokuntoisessa kämpässä, ajaa ikivanhalla autolla joka juuri kasassa pysyy tai kävellä, metsästää kaikki tuotteet tarjouksesta, hommata vaatteet kirppikseltä tai marketeista, käydä lomalla pisimmillään kaksipäivää naapuripitäjässä, ulkona syömässä korkeintaan hesessä ja laskea joka penni aina kun jotain ollaan hommaamassa. Harrastuksiin ei tietenkään ole rahaa itsellä eikä lapsilla jne.

Tämän kuvan sain foorumeilta sillä noista asioista poikkeavia asioita kuten omantalon, mökin, lomareissun, edes satunnaiset merkkivaatteet, lasten harrastukset, ruoka ostokset ilman -30% lappujen katselua, joskus ravintolassa syöminen, heräteostokset, auto ja moni muu arjen asia ovat vain noille keskituloisille tai jopa vasta niiden yläpuolella oleville. Tämänkin "luokan" pitää silti olla todella nuukasti jotta on varaa mukavuuksiin silloin tällöin (en ymmärtänyt tuotakaan kun väitän itse että tuolla keskipalkalla eläisin jo herroiksi)... Lisäksi vielä sellainen sivuhuomautus, että he pitivät monesti myös esimerkiksi AMK tutkintoa ihan keskivertona kuten myös Yliopistollista / maisteri tutkintoa. Tohtorit vissiin vasta on vähän ylempää keskiluokkaa tai jotain. Minä puolestani olen vissiin ihan deeku kun vaan ammattikoulun käynyt ja palan amk:ta ja noistakin olen tyhmänä ollut joskus jopa ylpeä... Voi voi tätä kun tuntee itsensä niin noloksi.. Onko meitä noloja enemmänkin??

Kuulemma "normaalin" perheen pitää tienata bruttona 5500-6000€ € /kk VÄHINTÄÄN tai on hankaluuksissa (toisin sanoen köyhä / rupusakkia). Me ei tienata lähellekään tuollasia summia ja luulin, että meillä menisi joskus jopa ihan kivasti... Totuus on ilmeisesti kuitenkin se, että olemme niitä noloja jotka ovat yhteiskunnan jaloissa pyörimässä ja ilmeisesti ikuisesti sossun asiakkaita oltiin töissä tai ei..

Onko se asia tosiaan noin??? Onko kaikki alle tuon tulotason olevat perheet onnettomia ja köyhiä? Eikö voi edes haaveilla ulkomaan lomasta tai joskus ostaa itselle vaikka yhdet merkkifarkut? Entä lapsen harrastukset, ei vissiin onnistu.. Siis minä ja tuttavapiirini ollaan isolla L-llä luusereita. Olisipa kiva kuulla vaikka jonkun tälläisen noin 4000k /kk tai alle tienaavan perheen arjesta (onko sellaisia tai kehtaako kukaan myöntää?). Onko lapsi harrastuksissa, käyttekö koskaan lomareissulla, onko omaa taloa edes haaveiltu, onko auto miltä vuosituhannelta jne.. Tärkeinpänä onko teistä kukaan taloudellisesti tai ylipäätään onnellinen??? Vai onko elämä jatkuvaa taistelua ja kituuttamista?

En halua tarkkaa tarinaa kenenkään elämästä jos ei halua kertoa mutta jotain jos avaisitte niin voisi verrata omaa surkeutta muiden kanssa. Entä onko miten pärjätty muulla kuin AMK tai yliopisto papereilla? Onko kaikki muut opinnot aivan liian noloja? Kertokaa nyt ihmeessä mitä tämä nyt oikein on.. Painuin vissiin juuri luulemastani keskiluokasta todella alhaiseen luokkaan mutta en suostu uskomaan olevani siellä yksin perheeni ja tuttavieni kanssa, kai nyt muitakin täytyy olla.. Haluaisin myös kuulla ihmisten tuntiliksoja, ihan bruttoja siis.. Ja tietty vähän tuntimääriäkin sitten.. En nimittäin oikeasti tunne ketää jolla olis vaikka 22€/ h palkka mutta niitäkin on ilmeisesti oltava aika paljon.

Jos asiat noin mitä yllä kirjoitin pitää alkaa ettiin taas uusia töitä koska tuntipalkan pitää näemmä olla vähintään 20€ /h  40h/vk jos meinaa olla keskituloinen... Lisäksi pitää mennä lukemaan itsensä maisteriksi...

AAAAPUUUVA! :)



Älkää unohtako osallistua lahjoittamaan 1euro sairaan Bertta tytön hyväksi.

Tässä linkit asiaan:

Oma blokaukseni asiasta

Tapahtuma facebookissa

Kiitos kun luitte ja toivottavasti vielä osallistutte toiseen tekstiini liittyvään valokuvaus aiheiseen tapahtumaan. Tästä linkinstä onnistuu.

Kiitos ja kumarrus lukijoille. Sekä toive, että luette muitakin tekstejäni jos tämän jaksoitte loppuun lukea.

- Opinio

Tykätkää, jakakaa, seuratkaa ym facebookissa, blogilistoilla jne jne ... Kaikki auttaa jaksamaan kirjoittelun jatkamista. Ilman yleisöä on turha esiintyä, en ole vielä tarpeeksi poliitikko.

Kiitos kotimaa

Hei vaan kaikille.

Olipas pakko ihan vaan Suomalaisen yleisen maanisdepressiivisyyden kiusaksi aloittaa tuolla lailla iloisesti tämä kirjoittaminen niin pari ensimmäistä jo siinä kohtaa aattelee, että ei tällästä voi lukee, liian ilosta.. Ei kukaan voi olla täällä iloinen.

No en minäkään varsinaisesti ole iloinen mutta tajusin taas haukkuneeni pitkään väärää puuta. Tai en ehkä väärää mutta turhaan. Tappelin tässä hiljattain vähän noiden Suomen virastojen kuten sossun ja kelan kanssa taas saadakseni kaikki tuki jutut pyörimään hetkeksi turvallisesti kun olen sairaana ettei sitten kipeänä tarvitse niiden kanssa niin paljoa tapella. Kiukkuhan siinä tuli pintaan monesti kun piti juosta paikasta toiseen monta päivää omasta mielestä täysin turhien lappujen kanssa eikä silti tuntunu tulevan selkeyttä mihinkään ku aina piti odottaa jotain tai toimittaa lisäselvityksiä jostain. Lopulta hommat sain hoidettua kun tein juuri niin kuin käskettiin. Ei siinä tarvittu mitään muuta.

Eilen sain vielä kouraani yhden kirjeen tuolta jylhältä Kansaneläkelaitokselta koskien asumistukea. Päätös oli vieläpä positiivinen. No sitähän sitten tuli oikein roppakaupalla, nimittäin vajaa 30€ ja ihan joka kuukausi. Ajattelin tietty ensin että voihan nyt vi*** mitähän tämäkin auttaa. Olin jotenkin vaan keksinyt mielessäni että kai se jotain yli satasen ainakin on. Jonkun aikaa siinä purin hampaita yhteen mielessäni miettien, että olis ollu paree ku ei olis hakenu koko tukee, olis ollu paljo vähemmän vaivaa..

VÄÄRIN. Tajusin onneksi melko pian senkin, että olin nyt tuohtunut aivan turhaan. Vaikka tuo tuki olisi ollut 1€ / kuukaudessa niin mitä sitten. Sen verran minulle laskennallisesti kuuluu ja ihan "ilmaista" rahaahan tuo on. Saa tuolla kolmellakympillä jo jotain kummiskin, vaikka sähkölaskua makseltua tai muuta vastaavaa. Miksi siitä sitten piti olla kiukkuinen.. Ehkä ihminen vaan on niin tyhmä. Tässä pätee sama kuin ajatuksessani siitä miten nopeasti riemu loppuisi kun voittaisi lotossa. En ole siinä voittanut mutta JOS voittaisin niin tiedän tasan mitä tapahtuisi. Ensin hyppisi pitkin seiniä pari päivää mutta kun tilanne olisi pikkuhiljaa tasoittunut alkaisikin varmasti valittaminen "voi hitto kun se tuplausnumero ei osunut, olisipa voittanut jo viimekuulla kun oli se iso potti, hitsi ku olis vasta ensiviikolla osunut niin olis ollu potti jo parempi" eli se tyytyväisyys todennäköisesti hälvenisi melko pian. "Mikään ei riitä" on se meininki mikä ihmisen päässä helposti on.

Nyt kuitenkin olen siis laskennallisesti oikeutettu saamaan 30€ joka kuukausi ilman mitään rutinoita. Jos joku kaveri toisi minulle väkisin 30€ joka kuukausi olisin siitä varmaan ihan tyytyväinen hiljaa mielessäni vaikka olisi sovittu niin että maksan takaisin niin ahdingon aikaan ottaisin tuon ilolla vastaan. Mutta kun sen saa tuolta kelasta niin harmittaa raakasti tai siis harmitti aluksi... Voi ihme tuota ihmisen järkeä...

Mietitäänpäs hetki. Me ollaan täällä Suomessa ja kun me joudumme niin sanotusti allikkoon ja elämässä tulee monttuja tai vaikka vaan yksi monttu. Meidän ei ole mikään pakko kärsiä hulluna heti siitä eteenpäin vaan sitten meidät halutessamme ja pienellä vaivalla ottaa huomaansa Kela, Sossu, Seurakunta, Velkaneuvoja jne jne kaikenlaisia tahoja on vaikka miten paljon jotka pitävät päätä edes juuri sen verran pinnan yläpuolella, että nenänkautta vielä saa vedettyä happea. Tämä antaa meille ainakin aikaa hommata töitä tai keksiä jotain muuta rahantuloa millä sitten pidemmän päälle taas pärjäilisi. Meillä on lisäksi kaupoissa moniin maihin verraten ihan reilu hintataso noissa tuotteissa joilla jo pärjää kummasti kuten maito, perunat, makkarat, leivät jne jne ... Meillä tulee lisäksi ehtymättömästi puhdasta vettä hanasta jolla jo kova paastoaja selviäsi kuukausia. Vaikka kyllä niillä tukirahoilla nyt saa ihan oikeaakin ruokaa ja jos tulee vaikka lääkekuluja sossu auttaa niiden kanssa (enkä tarkoita e-pillereitä tai erektiolääkkeitä). Jos käyttää rahaa viisaasti, vaikkapa jättää tupakat ostamatta, viinat ostamatta, ruokia vähän katselee tarkemmin, autoilee hieman vähemmän ja lisää vaikka liikuntaa samalla joka on myös hyvä asia. Saattaa muutama euro jäädäkkin ja vaikka joskus ostaa jonkun pienen heräteostoksenkin. Ehkä pitää unohtaa ne 60" telkkarit tms mutta voi sitä vaikka kirpparilta metsästää jotain muutaman euron tavaraa joskus joka vähä sitten mieltä lämmittää. Voihan kirpparilla tietty itsekin myydä omia vanhoja kamppeitaan ja saa sitten niistä taas vähän sitä pätäkkää..

Tajusin miten onnellisessa osassa tässä ollaan vaikka kiristää niin pirusti. Miettii vaikka tuttavaa joka kertoi kaveristaan (Virolaisia kavereita siis molemmat) joka asuu kotomaassaan eli Virossa ja hän siis muutti sinne takaisin ihan omasta tahdostaan kun aukesi huippuduuni josta saisi jopa 700-800€ kuukaudessa.. Se on sielläpäin jo huippuliksa. Hän kuitenkin edelleen joutuu asumaan viron toisella laidalla erossa perheestään ja hän laittaakin perheelleen noin 100€ rahaa joka kuukausi tilipäivänään. Lisäksi hän maksaa asumisestaan sellaiset 200€ kuukaudessa jolloin hänelle jää kouraan noin 400€ joka kuukauden palkasta. Hän on siitä tyytyväinen eikä saa sossusta mitään siihen päälle, kelasta puhumattakaan. No nyt tietenkin joku huutaa heti, että "olen sossussa ja ei mulle jää noinkaan paljoa joka kuukausi!" No tässä nyt on kyse kaverista joka käy töissä vähintään 8h / pv ja on niin sanotusti hyvä palkkainen... En vertaisi sitä sossuntuloihin...

Suomessa me ollaan totuttu niin hyvään ja lisäksi pitää kilpailla kaikella maallisella jatkuvasti kun muuten ei voida olla onnellisia. Tämä on omakin tilanteeni, voin myöntää sen mutta silti kaiken tämän tajutessaan ei voi kuin hämmästellä tätä tyytymättömyyttä. Tottakai järjestelmät harmittaa kun joutuu juosta sinne tänne rahan takia mutta meillä on sentään mahdollisuus kääntyä jonkun puoleen kun on huolia. Monilla ei muissa maissa ole moista etuutta. Loppujen lopuksi täällä on helppo hymyillä vaikka olisi huonostikin asiat. Pitää vain osata keskittää ajatukset niihin henkisiin rikkauksiin, perheeseen ja siihen mitä jo on. Vaikka aina ei saisi jotain, on jo paljon entuudestaan.

Tosi on sekin, että kannatan monia uudistuksia noihin järjestelmiin, verohuojennuksia yrittäjille ja vaikka mitä jolla jäisi sitten rahaa taas enemmän meille ihmisille mutta vaikka uudistukset eivät onnistuisi on meillä silti täällä hieno rakenne niitäkin varten jotka jäävät hetkeksi töistään pois vaikkapa sairauden takia tai muuten menee elämässä vähän mönkään. Monikaan ei noita rakenteita osaa hyödyntää, en minäkään ennen osannut mutta nyt kun tietää jotain ja on sisukkaasti niiden kanssa leiponut niin kyllä ne toimii lopulta hienosti.

Varjopuoli on se kun ne toimii liiankin hienosti. Ne jopa kannustavat jäämään kotiin makaamaan kun sielläkin pärjää. Varsinkin nykymuotiin kuuluvalla ituhippiasenteella jossa kaikki tehdään kierrätysmateriaaleista ja syödään vaan jotain oman pihan nurmikkoa kehuen sitä luomuksi kun on ilman lannoitteita kasvanut (moottoritien vieressä pakokaasuissa).. En tiedä mistä noita hippiäisiä on tullut mutta he ovat vahvoilla siinä kohtaa kun miettivät "töihin vai kotiin" ... Tai en tiedä ovatko mitenkään vahvoilla mutta ehkä herkemmin jäämässä kotiin. Se taas ei ole kovin hyvä asia meitä kaikkia ajatellen. Toivonkin em kehumiini rakenteisiin sellaista muutosta, että jos et ole sairas vaan ihan tavallinen työtön niin työmarkkinatuen pitäisi tippua vaikkapa vuoden jaksolla pikkuhiljaa nollaan. Se kannustaisi ihmisiä etsimään niitä töitä kun tietäisi rahantulon loppuvan pikkuhiljaa. Nollalla tarkoitin sitä, että käteen ei jäisi kuin perusosa jolla pitää sitten pärjätä. Ei yhtään ylimääräistä. Jos menee takaisin töihin ja jää uudelleen työttömäksi se alkaisi taas alusta. Nykyjärjestelmällä sitä niin herkästi "oppii" tuohon työkkärirahaan ja pärjää sillä ihan okei. Se taas ei kannusta mihinkään. Melkein kaikille on kyllä töitä jos on valmis tekemään melkein mitä vaan ja on ITSE niitä töitä hommaamassa aktiivisesti. Kukaan ei kotoa tule hakemaan jos ei kiinnosta.

Kiitos Suomi siitä, ettet jätä ketään yksin ja heitteille. Kiitos siitä, että tarjoat tukea ja turvaa myös taloudellisesti silloin kun ahdinko iskee.

Toivottavasti kukaan ei jätä tukiaan käyttämättä jos iskee elämässä ahdinko mutta toivottavasti kukaan ei myöskään hyväksikäytä hienoja järjestelmiä sillä silloin niiden hienous katoaa.

Jos olet töitä vailla niin mene vaikka ovelta ovelle niitä kysymään ja takaan, että joku ovi sanookin, että "ehkä meillä vois jotain olla".

Toivottavasti lakataan myös se työttömien tai sairaiden pitäminen jotenkin huonompina! Ei ne ole sen huonompia kuin töissäkäyvät, itse olen kuulunut noista jokaiseen porukkaan elämäni aikana eikä ole yhtään ollut parempi tai huonompi olo. Lakattaisiinpa myös vinkumasta noista järjestelmistä kun ne kerran on ja jopa toimivat niin antaa olla. Ne ovat meille siunaus ja erottavat meidät kehitysmaista. Jos palkastani menee veroa noiden rakenteiden ylläpitoon, sallin sen mielelläni. Näin minullakin on mahdollisuus turvautua johonkin jos menee työt alta tai jotain vastaavaa. Kaikkea kannattaisi hetki miettiä ennen kuin aletaan se kauhea jurputtaminen.
Miksi työssäkäyvän pitää jurpata noiden työttömien tuloista?? Kateellisia vai?? Voisihan sitä kävellä rintarottingilla tietäen, että veroroposillaan maksaa ja auttaa muitakin. Mutta ei, kivempi on rutista vaikka se ei auta mitään.

Miksi puolestaan työttömän pitää jurpata tuista vaikka ei tavallaan kyllä olisi ansainnut yhtään mitään... ? Tyhmyyttä?? Hän voisi hyvin olla vaan tyytyväinen vaikka saisi miten vähän. Se on kuitenkin ihan "ilmaista" rahaa jota hänelle annetaan heti kun pyytää..

Älkää unohtako osallistua lahjoittamaan 1euro sairaan Bertta tytön hyväksi.

Tässä linkit asiaan:

Oma blokaukseni asiasta

Tapahtuma facebookissa

Kiitos kun luitte ja toivottavasti vielä osallistutte toiseen tekstiini liittyvään valokuvaus aiheiseen tapahtumaan. Tästä linkinstä onnistuu.

Kiitos ja kumarrus lukijoille. Sekä toive, että luette muitakin tekstejäni jos tämän jaksoitte loppuun lukea.

- Opinio

Tykätkää, jakakaa, seuratkaa ym facebookissa, blogilistoilla jne jne ... Kaikki auttaa jaksamaan kirjoittelun jatkamista. Ilman yleisöä on turha esiintyä, en ole vielä tarpeeksi poliitikko.

torstai 12. helmikuuta 2015

Euro oli ilmeisesti liikaa.

Eilen ajattelin kauniisti, että kerätään Bertalle edes vähän rahaa lisäsiipeä varten kun Tornion onneton kunta tai oikeastaan vaan yksittäinen sossutäti ei siihen pysty hallinto oikeuden päätöksestä huolimatta. Ajattelin samalla, että vaikka koskaan rahaa ei kukaan tulisi tarvitsemaan tai huolimaan niin on ainakin ajatuksena kaunis.. Ja vaikka ei lisäsiipeä pystyttäisikään rakennuttamaan täällä byrokratian taivaassa niin olisiko paha jos tämä pikku Bertta saisi vaikka muutaman ylimääräisen lelun?

No ajatus oli kaunis mutta ilmeisesti pyynti oli liikaa. Miten huonosti meillä onkaan asiat kun 1€ on jo liikaa antaa pois sairasta lasta varten? No ensikerralla jos tulee jotain vastaavaa mieleen voidaan alkaa keräys 1sentistä jotta ei sitten tule kenellekään eroahdistusta rahoistaan.

En tiedä toteutuuko keräys mitenkään ja onko siitä mitään hyötyä mutta on se mielestäni mielenkiintoinen skenaario, että vain yhdellä eurolla voisi jo olla vaikutusta. Olen nähnyt jotain face arvontoja joissa osallistujia on jopa sataantuhanteen ihmiseen saakka.. Arvonnan kohde saattaa olla jopa vain muutaman euron arvoinen mutta silti se jotenkin saa ihmis massat liikkeelle. Nyt kun asia on mielestäni aika paljon tärkeämpi niin onkin vaikeampi saada massoja liikkeelle. Ehkä se euro tosiaan oli liikaa tai en ole osannut muotoilla asiaa kovin hyvin eikä ole mitään palkintoakaan.. Ehkä voisi laittaa palkinnoksi vaikka euron ämpärin tai jotain, sitten se vaatisi jonkun arvontaluvan varmaan... Ehkä joidenkin mielestä tuollainen auttaminen olisi tyhmä jo ajatuksenakin.

En tiedä miksi tämän kirjoitin mutta jotenkin vaan vetää niin hiljaiseksi. Tai ehkä olen liian hätäinen. Jospa viikon päästä näitä euron lahjoittajia onkin jo vaikka kuinka paljon, tiedä häntä..

Toivon tukea Bertalle ja myös sitä, että meillä Suomessa saataisiin järjestelmät siihen malliin ettei lisää vastaavia tapauksia pääsisi tulemaan.

Kiitos lukijoille ja ei ole tarkoitus ketään syyttää tai painostaa mihinkään. Kunhan ihmettelen maailman menoa taas omalta kantiltani.

Tässä linkit vielä asiaan.

Oma postaukseni aiheesta: Osallistumalla tapahtumaan, Bertalle lisäsiipi!

Tapahtuma johon osallistumalla olet antamassa sitä yhtä euroa: TAPAHTUMA

Iltasanomien kirjoitus Bertan tilanteesta: Vakavasti sairas Bertta, 2 vuotta, nukkuu yönsä parakissa – ”Niin epäinhimillistä kuin olla ja voi”

-Opinio

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Osallistumalla tapahtumaan, Bertalle lisäsiipi!

Lopussa on haaste meille kaikille! Onko euro paljon. Päätä itse, toivottavasti jaksat lukea loppuun.

Ensin heti linkki tapahtumaan johon kannattaa osallistua jos on varaa antaa yksi euro pois. Tästä linkistä löytyy

Hienoa toimintaa tornio! Annan teitin sossutätille kyllä täyret pisteet.. Siis jos lasketaan pisteitä kovuudesta, kylmyydestä, epäinhimillisyydestä, tunteettomuudesta tai muista vastaavista esimerkiksi muukalaislegioonassa hyvin tarpeellisista taidoista. Kaupunkinne on siis selvästi onnistunut valitsemaan työntekijöikseen ihmisiä jotka ovat paikkansa ansainneet ja varmasti tahkovat kunnallenne rahaa niin, että pauke käy (giljotiinin). Epäämällä inhimilliset olot teidän kylänne asukkailta.. No tietääpä, että Torniossa ei ainakaan mene häävisti ja jos sinnepäin mielii muutella kannattaa ottaa kivikautta varten vaadittavat varusteet!

Luin tässä nimittäin juuri tarinan iltasanomien nettisivulta jossa teitä kovasti "kehuttiin" siitä miten muuan Bertta tyttöä (2v.) hoidetaan siellä teidän Torniossanne. Hänella on lyhytsuoli syndrooma joka tarkoittaa sitä, että tytön on öisin saatava jatkuvaa "sairaala" hoitoa ja päivisinkään elämä ei ole helpoimmasta päästä. Muuten tyttö on terve ja ihan normaali, samanlainen ihmisenalku kuin me muutkin ollaan oltu.

Päivällä tyttöä hoivaa hänen äitinsä ja yöllä hänet pitäisi viedä terveyskeskukseen hoidettavaksi. Vanhemmat eivät olleet tähän suostuvaisia sillä onhan lapsen paikka kotona jossa häntä rakastetaan ja hän saa rakastaa. Miten ihminen voisikaan kehittyä normaaliksi ilman noita suuria tunteita ja lämpöä ympärillään. Lisäksi sairaaloissa jyllää kaikki pöpöt mitä nyt kuvitella voi ja tyttö saisi seurakseen mahtavia tovereita kuten vanhoja Alzheimer potilaita ym. Onko se mielestänne oikea paikka 2vuotiaalle??

Tornion kaupunki kaikessa hyvyydessään kuitenkin tarjosi myös toisen ratkaisun joka oli pystyttää perheen pihapiiriin parakki jossa VÄLIAIKAISESTI järjestettäisiin tytölle tarvittava hoito ympäristö.. No vanhemmat valitsivat tämän kakkos vaihtoehdon koska se oli väliaikainen ja siitä on mustaa valkoisella. Hallinto oikeus sittemmin määräsikin Tornion kaupungin maksamaan perheen taloon rakennettava lisäsiipi jossa tyttö saataisiin öisin hoidettua perheen välittömässä läheisyydessä. Turvallisen olon kera. Monikos muuten haluaisi lapselleen hyvän ja onnellisen olon sairauksista huolimatta? Nostakaas käsiä pystyyn jos satutte kuulumaan tähän ihmisryhmään. Sossukantturat ilmeisesti eivät saa omata tällaista ominaisuutta (Torniossa).

Tornion kaupungin sossutäti kuitenkin ajatteli asian toisin. Hänen mielestään joku vanha YIT:n homeinen työmaakoppi on nimittäin ihan hyvä paikka lapsen viettää yönsä kun siellä on se hoitajakin (toinen raukkaparka tytön lisäksi).. Hänen mielestään tyttö kuitenkin on pihapiirissä joten ei TAVALLAAN ole perheestään millään tapaa erossa ja koppi on niin komia, että varmaan muuttaisi sinne puheidensa mukaan vaikka itse. Häntä ei myöskään haittaa tytön ahdistus kun hänet illalla revitään sisartensa ja vanhempiensa lämmöstä ja tungetaan vetoisaan työmaakoppiin.. Usein hän antaakin useat hyvänyönsuukot ja koittaa jopa paeta jottei joutuisi tuonne "viihtyisään" koppiinsa. Miltä tuntuisi jos omaa tytärtä vietäisiin öiksi väkisin pois hänen itkunsa saattelemana? Kunhan vaan kysyn.. Aamulla hänet yön kipujen valvottamisesta piittaamatta herätetään kello 9 puetaan nopeasti ulkovaatteisiin ja raahataan takaisin sisälle pihan poikki koska hoitajan työvuoro loppuu silloin. Sekin on sossutätin mielestä ihan okei. Eihän sillä ole väliä koska sairaan kaksivuotiaan herättää..

Kaikki tuo on sossutätin mielestä ihan okei ja olot ovat ihan täysin riittävät. Hänelle olisi varmasti ok jos hänen omat lapsensa lykättäisiin tuonne koppiin joka ilta eikä heitä saisi nähdä öisin ollenkaan. (Toivon kyllä samalla sydämeni pohjasta ettei tällä tantalla olisi lapsia.. Kauhistuttaa ajatellakin näiden lasten oloja jos äidillä on tällainen ajatusmaailma, koirankoppeja piha täynnä kenties tai jotain? )
Kopin seinien takana voi sitten kuunnella itkuisia heräämisiä voimatta tehdä mitään vaikka kyseessä on oma lapsi. Voisi katsella miten lapsi suorastaan joudutaan raahaamaan sisartensa luota tuonne autuaaseen kopin viimaan.. Koppi nimittäin on terveysviranomaisten mielestä kelvoton kyseiseen hommaan. Se on vetoisa ja monella tapaa puutteellinen asuinympäristö kaksivuotiaalle. No jumalauta ihanko tosi??? Kas kun en oo tajunnut että nuo työmaakopperot (anteeksi piti sanoa parakki) eivät ole vissiin alunperinkään tarkoitettu kaksivuotiaan yöpymispaikoiksi... Korjatkaa nyt ihmeessä jos olen taas väärässä.

Sossutanttura vetosi lisäksi siihen, että vaikka lisäsiipi Tornion kunnan pussista rakennettaisiin ei asia muuttuisi juuri yhtään, edelleenhän tyttö olisi eri osassa taloa kuin muut jne jne.. Joo onhan se ihan sama asia jos on parakki pihassa tai, että on samassa talossa mutta eri huoneessa, jo on saakelin kummalinen talo varmaan tuo jota sossutantta on tässä tarkoittanut vertaukseksi.. Tuon takia nyt ihmettelenkin miksei parakkitaloja ole Suomessa rakennettu jo ennenkin.. Vaikka parakit olisivat pitkin pihaa ne ilmeisesti silti ovat niin käteviä, että tuntuu kuin olisi saman katon alla.. Näin sossukanttura siis ajattelee.. Mieluusti laittaisin hänet perheineen asumaan parakkitaloon jossa olisi vaikka vessa ja pari huonetta kaikki erillisinä parakkeina. Öisin kaikki olisivat yksin ja aamulla pihavaatteissa juostaisiin huoneista toisiin, silti kuulemma tuntuu samalta kuin olisi tavallisessa omakotitalossa kun "erilläänhän" sielläkin ollaan kun on väliovet ja kaikki...

Tämä lapsiraukka on nähnyt maailmaa vasta kaksivuotta ja on varmasti vielä toistaiseksi sitä mieltä, maailma on paha paikka. Rakkaudesta rangaistaan ja eristyneisyyttä pitää kestää. Pitääkö oikeasti kaksivuotiaan joutua ajattelemaan noin. Siunausta tälle perheelle, lapselle, hoitajalle ja kaikille tuossa ympärillä. Itse haluaisin sanoa Bertalle, että sinua rakastetaan varmasti ja kaikki tekevät kaikkensa jotta sinun olisi hyvä olla ja saisit olla siskojesi ja perheesi kanssa, odota vielä hetki ja muutama kamala yö niin sitten se varmasti toteutuu. Koita Bertta jaksaa, ei maailman kuulu olla paha ikäisellesi. Olet vielä täysin synnitön ja viaton etkä ansaitse tuollaista. Miten lapsen viattomuuttakaan ei enää arvosteta.. Kyllä hän silti jo ymmärtää mitä ympärillä tapahtuu vaikka itse ei osaa vielä pahaa toivoa kenellekään. Melkein meinaa itku tulla kirjoittajalle kun ajattelee tätä omalle kohdalle. En mitenkään pysty tarpeeksi toivottamaan teille onnea mutta yritän silti. ONNEA ja koittakaa nyt jaksaa jotenkin.

Mihin kummaan tässä maassa ollaan menossa?? Täällä jumalauta tapellaan siitä mistä saa kohta ostaa keskiolutta ja paljonko otetaan maahanmuuttajia korvaamaan kalliita Suomalaisia työntekijöitä ja taustalla sitten on näin hyvin asiat meidän lapsillamme... Veikkaus on myös hyvä esimerkki tästä mahtavasta hyväntekeväisyydestä kun heiltä jää noin 35 000 000ekeä vuodessa lunastamattomia voittoja ja silti eivät saa yhtä lasteensairaalaa pystyyn kun keräysrahat ei vaan piisaa millään.. Voi perse!

Ehdotankin tälläistä:

Vaikka on kyse yksittäistapauksesta joihin ei tavallaan kannaisi koskaan puuttua niin näytettäiskö mallia miten asiat pitäisi hoitaa?? 

Jokainen joka osallistuu ko. tapahtumaan Facebookissa seuraavan kuukauden aikana lupaa samalla sitoutua antamaan 1€ eli YHDEN EURON tämän Bertta tytön lisäsiiven rakentamiseksi. Oletuksena tietenkin se, että keräys toteutuu ja saadaan aikanaan tilinumerot ym. Älä tykkää jos et halua osallistua! 

En minä ainakaan kestä ajatusta, että joku veisi tyttäreni iltaisin minulta väkisin pihassa olevaan työmaakoppiin nukkumaan yönsä. Kyllä siinä alkaisi päitä putoilemaan ja istuisin varmaan vankilassa mutta ei siinä voisi olla tekemättä mitään. Olen nähnyt autokauppiaiden arvontoja ja vaikka mitä huuhaa touhua facebookissa missä on kerätty vaikka miten paljon tykkäyksiä. Nyt on kerrankin oikea paikka painaa sitä peukkua! Uskoisin, että jo 20 000 tykkäystä auttaisi vähän hemmetisti. Ja jos jokainen aikanaan hoitaa itse tuon yhden euron tilisiirron tuskin siitä menee silloin kauhee määrää lahjaveroakaan. Tässä kohtaa meitä oikeasti tarvitaan. Tornion kunta toivottavasti saa myös aikanaan oikeudesta melkoiset sakot ja monoa tuolle sossukantturalle tai vaikka joutuisivat lopulta maksamaan myös tuon lisäsiiven niin silti Bertta on jokaisen euron ansainnut vaikka leluihin jos ei muuhun. Tai ehkä heidän perheensä siinä kohtaa lahjoittaisi näistä euroista osan lastensairaallalle. Ihan sama. Vaikka olen köyhä, olen silti niin rikas, että haluan auttaa jos kerrankin rahani siihen riittävät. Yksi euro ei ole paljon! Jos tuon lapsen tarina ei herätä vanhemman vaistoja ja ihmisyyttä meissä kaikissa niin kannattaa mennä käymään psykologin arvioinnissa ja varmasti pääsee I - kiirellisyysluokkaan.

Tässä vielä linkki alkuperäiseen uutiseen!
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1423561501769.html

PS: sana kotimaa naurattaa tuossa linkissä.. Noin siis asiat on meillä täällä KOTIMAASSA!!! Eikun pannaan vaan lisää rahaa painoon jotta pelastetaan Kreikkalaiset. Antaa omien nukkua parakeissa. Nyt on kirjoittaja vitun vihainen. Anteeksi vaan!

Kiitos kun luit

-Opinio