tiistai 30. joulukuuta 2014

Hyvyyden ja pahuuden ikiaikainen yhteys



Että mua ärsytti heti kun kirjoitin tuon otsikon.. Taas jotain hyvyys juttua kun sitä nyt on piisannut ja piisannut.. Olenko sitten kenties hyvä ihminen vai haluaisinko vaan olla? Siinäpä sitä..

Nyt ei kuitenkaan ole tarkoitus turinoida mistään hyvyydestä yksistään vaan jostain vähän monimutkaisemmasta. Olen nimittäin itse keksinyt sellaisen tietynlaisen kaavan joka ainakin omaa elämääni on tavallaan vienyt eteenpäin ja joskus taaksepäinkin. Kaava on hyvin yksinkertainen jos sen haluaa pukea lauseeksi eli "ei mitään niin pahaa etteikö jotain hyvääkin".

Nyt kun olette yhden tyhjän rivin verran saaneet miettiä, että mitähän tuo nyt sitten taas mahtoi tarkoittaa niin on hyvä lähteä vähän purkamaan tuota lausetta joka on melkeinpä poikkeuksetta paikkaansapitävä. Sehän tarkoittaa vaan sitä, että ei ole olemassa mitään niin pahaa asiaa etteikö siitä löytyisi myös jotain hyvääkin. Tietysti nyt ei kannata mennä äärimmäisyyksiin kuten vaikka johonkin Hitleriin tms kun siitä nyt ei ole kyse. Kyse on oikeastaan enemmänkin yksittäisissä elämissä tapahtuvista asioista.

Monesti on itselleni tullut niin sanotusti paskaa niskaan, eli on tapahtunut jotain mitä on välittömästi saanut alkaa kiroamaan ja jopa on tullut ajateltua, että tämä oli nyt tässä, ei mitään enää tehtävissä. No joka kerta toistaiseksi on päässyt yli noista tapauksista ja siinä sivussa on tämä lause tullut erittäin merkitykselliseksi. Voinen ottaa vähän esimerkkejä: ensinnäkin olen joskus joutunut luopumaan työpaikastani töiden vähyyden takia ja erään kerran myös riitaisasti kun työnantaja taisi olla muuten jollain tapaa tuon Hitlerin sukulainen ja sen lisäksi hän kärsi jakaantuneesta persoonallisuudesta, narsismista sekä ehkä muistakin mielialahäiriöistä ja hallusinaatioista. No kuitenkin se on ollut todella suuri asia kun työt ovat olleet uhattuna tai että ne on jopa menetetty. Siinä kohtaa ei voi kuin kirota ja miettiä, että miten tästä nyt pääsisi millään eteenpäin, miten saa laskut maksuun jne kun yleensä nuo asiat vielä tulevat melko nopeasti päin näköä ja vievät voimat joilla pääsisi eteenpäin... Noista asioista on sitten kuitenkin hitaasti toipunut ja jossain kohtaa on tullut sitten uusia kunnon töitä.. Silloin olen heti päässyt mielessäni sanomaan, että "juku, jos en olisi päässyt entisestä hommastani eroon, en olisi löytänyt tälläistä unelmaduunia" .. Eli pahasta asiasta seurasi jotain hyvää.. Yleensä sitä toki joutuu vähän odottamaan mutta se on kuitenkin väistämätöntä..
Toisena esimerkkinä voisi heittää vaikka kun pari kertaa olen ollut mukana pienimuotoisissa kolareissa. Joka kerta on tietysti tullut kiroamista ja murhetta, että millä nyt töihin kuljetaan jne. ei ole oikein kiva menettää kulkupeliä yhtäkkiä.. No näissä tapauksissa tuli onni melko nopeasti kun vakuutusyhtiö sitten löi tuohta tilille aina sen verran, että jopa kossupullon viemistä palkaksi vastapuolen kolaroijalle olen miettinyt ja kiitellyt samalla mahtavaa vakuutus järjestelmää (ei se aina niin mahtava ole kuitenkaan ja kyllä sinne aina enemmän menee kuin tulee)..
Kerroinpa hiljattain tekstissäni jo tuon kolmannen esimerkin (täällä) kun puolison kanssa tuli joskus erinäisistä syistä ja suurista riidoista ja virheistä ero. No siinä vaiheessa olisi yhtähyvin voinut vetää ranteet auki kun paha olo oli lopulta niin musertava. Mutta kun vaan meni eteenpäin ja antoi rakkaan ystävämme "ajan" kulua niin kävikin niin, että noin vuoden kuluttua onni potkaisi jälleen. Puolisomme kanssa nimittäin palasimme yhteen takaisin eikä siinä toki vielä kaikki vaan tämän yhteen paluun jälkeen kaikki asiat oli paljon paremmin ja molemmat olimme kasvaneet ihmisinä. Eli ilman tuota "epäonnea" ei olisi tullut onnea taaskaan vaan elämä olisi jatkunut tasapaksuna, tappeluilla höystettynä.

Tuttavapiiristä löytyy esimerkkiä myöskin, nimittäin tuttavani kärsi erittäin kovan ja rankan avioeron jonka jälkeen hän oli täysin kuin eri ihminen ja aika pahasti tuuliajolla (vaikka yrittikin sen peittää todella hyvin). No aikaa kului taas se noin vuosi (on muuten yleinen aika tuo vuosi tässä asiassa... hmmm pitääpä tutkia joskus miksi) kun kävikin niin, että tämä tuttavani löysi uuden puolison ja näin sivullisen silmin ainakin voisi sanoa, että hänen asiansa ovat paljon paremmin kuin ennen tätä tapahtuma ketjua. Tätäkään ei olisi tapahtunut jos tuota ikävää eroa ei olisi tullut.
Toinen tuttavani puolestaan oli joskus elämässään todella pahalla tuuliajolla ja oli menettää aivan kaiken ja pahoja asioita mahtui mukaan varmaan loputtomasti useita vuosia. Mutta tämän johdosta hän joutui vähän sairaalareissuille ym ja sitä kautta löysi aivan erilaisen elämän asenteen (näin sivullisen silmin). Sai oikeastaan kaiken menettämänsä takaisin ja vielä todella todella paljon enemmänkin.. Jos hänen elämänsä ei olisi ollut täysin palasina siitä ei todennäköisesti olisi tullut niin hyvää kuin se nyt on. En viitsi yhtään tuon tarkemmin selittää koska en kaikkea tiedä eikä muidenkaan varmasti tarvitse tietää, kaikilla kun sattuu olemaan oikeus yksityisyyteen ja juoruakkoja ja ukkoja on tämä pallo pullollaan. Asiasta ohi sen verran, että en muuten siedä niitä joiden oma elämä on niin tylsää, että täytyy toisten elämästä lässyttää jossain essolla.. jumalauta kun raivostuttava ihmislajike...

Noita hyvän / pahan esimerkkejä riittäisi vaikka kuinka paljon, vaikka kuinka isoista tai pienistä asioista. Jos eräälläkin reissulla ei olisi rengas puhjennut autosta olisi moni hyvä asia jäänyt tapahtumatta. Töissä jos en olisi mokannut eräiden kappaleiden kanssa en olisi keksinyt uutta työkalua niiden työstämiseen, jos en olisi kompastunut en olisi löytänyt lanttia maasta, jos mopoani ei aikanaan olisi varastettu en olisi välttämättä hommannut autoa alaikäisenä ja nykyinen suhteenikin voisi olla vaarassa (pitkä tarina mutta tuosta jo ymmärtää). jne jne jne jne...... Siis voinen sanoa, että AINA kun jotain paskaa tapahtuu kannattaa yrittää kanavoida kaikki ajatuksensa siihen, että jossain vaiheessa kun sitä vähiten odottaa siitä seuraakin jotain hyvää, muista siis aina hyvän sattuessa miettiä, että mikä tähän on johtanut ja usein huomaatkin, että kaikki on lähtenyt jostain "pahasta". Jos vaivut synkkyyteen ja päästät irti elämän narusta antaen asioiden kiitää ohitsesi tekemättä mitään et tule kokemaan epäonnea tai siitä syntyvää onnea. Älä pelkää epäonnistumista vaan pikemminkin innostu siitä!

Olen melkein 100% varma siitä, että tässä on jotain. Ehkä se on kohtaloa jonka pohjimmainen tarkoitus on hyvä mutta jokin pahakin pitää olla jotta hyvää voi olla olemassa.
Vai voiko pahaa edes sanoa pahaksi kun siitä kuitenkin tulee hyvää, maailmamme saattaa siis edelleen olla enemmän hyvän kuin pahan voiman alla ja pahasti häviöllä on edelleen Lucifer niinkuin mielestäni kuuluukin. No entäs tämä meidän elämiimme vaikuttava "voima"...

Tähän pakko lainaus Star Warssista jossa myös ainainen taistelu hyvän ja pahan voiman välillä. "Let the force be with you - Voima olkoon kanssasi"

Kohtalo uskoakseni haluaa tehdä meille hyvää mutta jotta se onnistuu pitää tapahtua myös ikäviä asioita. Raamattuhan sanoo, että herra ei meitä ohjaile mitenkään vaan hän on nimenomaan antanut meille oman päätäntävallan ja mahdollisuuden tehdä juuri kuten haluamme. Toki hän saattaa enkeleiden avulla suojella meitä joskus pahoilta asioilta, ne ovatkin niitä elämän ihmeitä, ei mitään humpuuki ihmeparantumisia vaan paljon arkisempia asioita joita sattuu koko ajan (kannattaa tarkkailla).

- Ohi aiheen:Jos joku väittää jotain ihmeparantaja voimia omaavansa hän samalla väittää pystyvänsä pompottelemaan meidän kaikkien herraa. Miettikääpäs sitä! Ei herralla varmasti ole tarvetta tehdä mitään ihmeitä jonkun pelastamiseksi vaan odottaa avosylin häntä taivaaseen. Jossain tilanteissa hän saattaa puuttua mutta ei meihin vaan ympäristöömme. Se jääköön hänen päätettäväkseen ja tästä saattaa tulla tekstikin joskus.

Nyt takaisin aiheeseen. Maailmassa siis pitää olla hyvä ja myös paha. Jos meillä ei kertakaikkiaan olisi mitään pahaa, emme pystyisi käsittämään mitä se hyvä on vai mitä ? Ja äsken kun puhuin kohtalosta en tarkoita, että meille kaikille olisi kirjoitettuna jokin polku jonka tarkalleen kuljemme ja sillä selvä. Uskon kohtalon olevan pikemminkin voima joka vain yrittää pitää tietyin hyvin hellin keinoin meidät oikealla kaistalla estämättä kuitenkaan meidän valintojamme. Uskon myös että meillä kaikilla on varmasti täällä jokin tarkoitus johon meitä tavallaan yritetään varovasti ohjata mutta silti saatamme tehdä väärin koska meillä on valta itse päättää. Oma tehtäväni on saattanut olla vaikkapa tyttäremme saaminen tähän maailmaan. Tai sitten oma tehtäväni on vasta tulossa, en tiedä enkä halua sitä miettiäkkään. Annetaan elämän polun mennä sinne minne se haluaa ja seurataan kiltisti perässä toivoen, että polku kulkisi edes osan matkasta kauniissa maisemissa niittyjen halki ihanien tuoksujen ja äänien ympäröimänä ja matkamme menisi kevyesti kuin liukuen. Jos polulla on joskus kiviä ja karikkoja ei anneta niidenkään häiritä vaan raivataan ne tarmokkaasti edestämme jotta pääsisimme takaisin niityille. Pitkään polkuun pitää mahtua huonojakin olosuhteita muuten ne kauniit niityt eivät enään tuntuisi miltään.

Joku sanoi joskus, että "elämä on kuoleman odottamista".. No jos joku pitää paikkaansa niin tuo. Mutta odotetaan sitä kuitenkin oikealla asenteella ja kun paskaa tulee niskaan odotetaan innolla mitä hyvää siitä seuraa.

Kaikista raamatun viittauksista huolimatta en ole yltiö uskonnollinen ihminen enkä yritä elää täysin synnitöntä koska en siihen pysty. Uskon saavani anteeksi kun on tarve. Raamattu kuitenkin on moneen kohtaan erittäin sopiva teos vaikka ei uskoisi mihinkään. Minä uskon omalla tavallani ja kunnioitan muidenkin uskoa.

Kommentoikaa rohkeasti ja kertokaa omista tapauksistanne. Jotkut iloisia jotkut surullisia mutta niistä muut saattavat oppia jotain.

Kiitos ja kumarrus. Sekä toive, että luette muitakin tekstejäni jos tämän jaksoitte loppuun lukea.

- Opinio


Tykätkää, jakakaa, seuratkaa ym facebookissa, blogilistoilla jne jne ... Kaikki auttaa jaksamaan kirjoittelun jatkamista. Ilman yleisöä on turha esiintyä, en ole vielä tarpeeksi poliitikko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä vielä mietit? Kirjoita nyt vaan se kommenttisi.. Jos on jotain sanottavaa se kannattaa sanoa!