tiistai 28. tammikuuta 2014

Työkokemus

Taas yksi aihe joka on jäänyt kuuppaan kummittelemaan... Ei ehkä koske tällä hetkellä mitenkään itseäni mutta uskoisin, että aikas monia muita kyllä.

Tästä ei onneksi kovin pitkää juttua saa aikaiseksi kun muuten tuntuu, että voisin kirjan kirjoittaa joka aiheesta mutta samalla pelkään, että moni ei jaksa lukea ja kun ei ole mitään kivoja kuvia välissä eikä edes hymiöitä mitä tarvitsisi ilmeisesti nykyään olla jos tekstistä haluaa vähääkään mielenkiintoista.

Mennäänpä asiaan, joka siis on työkokemus. Voisinkin aloittaa omakohtaisella kokemuksella tämän tarinan kerronnan. Ammattikoulun aikana tuli oltua töissä ja jo paljon sitä ennenkin mutta kun koulu aikanaan loppui ja sitten tuli eteen jossain kohtaa uuden työn etsiminenkin kun edellinen paikka sijaintinsa takiakin oli liian vaivalloinen ja lisäksi heillä muuttuivat kuviot aika paljon yrityskauppojen takia. Olin toki ihan omasta tahdosta työttömänäkin hetken (lomalla) kunnes huomasin mielenkiintoisen työpaikan olevan avoinna, kyseessä oli huoltohommaa automatisoidulla teollisuus linjalla (olen sähköasentaja). Lisäksi kyseessä oli katkeamaton 5vuoro työ joka ei vieläkään ole Suomessa kovin yleinen, itse olin innoissani lähinnä sen vaikutuksesta palkkaan. Ilmoituksessa oli myös vähän tietoa siitä millaista kaveria haetaan, juttu meni jotenkin näin (en muista mitenkään sanatarkkaan) "etsimme nuorta reipasta pidempi aikaista työntekijää jolla kokemusta / koulutus kyseiseen tehtävään" no ajattelin, että tuo täsmää minuun lähestulkoon täydellisesti ja sainkin sovittua työhaastattelun kyseiseen yritykseen. Haastattelussa ensin selitettiin hyvin tuo monivuorojärjestelmä ja tulevat työtehtävät kunnes alettiin puhumaan minusta ja kokemuksestani. Kerroin, että ehkä sellainen 2-3v vaihtelevaa työkokemusta kyseiseltä alalta ja vähän lisää muista hommista + ammattikoulutodistus löytyy. Ikää oli silloin muistaakseni noin 19v. Johtaja siellä sitten puntaroi ja puntaroi kunnes viimein sai suunsa auki ja ilmoitti, että kyllä kokemusta tarvitsisi olla PALJON enemmän ja saattoi mainitakkin, että vähintään yli 5uotta. En voinut olla kysymättä, että miten on mahdollista olla nuori mutta samalla omistaa juuri kyseiseltä alalta useiden vuosien työkokemus. Olin pettynyt itseeni kun en ollut mennyt työelämään jo 10vanhana (sähköhommiin siinä iässä vielä vähän vaikea päästä mutta niin se tarttisi silti tehdä). No tämä tyyppi sitten vastaili jotain tyyliin "joo niinhän se on mutta kun ei voi mitään sille mitä yhtiö haluaa, ei nämä ole hänen päätöksiään". No jäin normaaliin tapaan odottamaan tätä "otamme yhteyttä puhelimitse jos sinut valitsemme" tapahtumaa (yleensä kyseisen lauseen jälkeen huoneesta poistuttua kuuluu se paperisilppurin ääni jonne paperisi menevät, tuolla lauseella on vain helppo pestä kätensä jos ei heti ole pokkaa sanoa, että emme tarvitse sinua, kiitos kun kävit). Eihän sitä puhelua tietysti koskaan tullut enkä niin uskonutkaan vaan taisinkin jo ehtiä muihin töihin mutta paljon myöhemmin kuulin, että kaverini oli sinne palkattu (samat kokemukset ym. vanha luokkakaveri) ja käsitin niin, että syynä oli se ettei ollut niitä sadanvuoden kokemuksen omaavia nuoria ollut hakujonossa niin oli pakko joku sitten ottaa ja varmasti kyllä hyvän tyypin saivat.

Tämä on mielestäni kohtalainen epäkohta nimenomaan tämän hetkisillä työmarkkinoilla. Vanhempi sukupolvi on väistymässä eläkkeelle ja heillä olisi vielä paljon opetettavaa nuoremmilleen ennen kuin lopettavat työuransa. Se on kuitenkin todella vaikeaa sillä nuoria työntekijöitä ei moneenkaan paikkaan huolita mitenkään vaan annetaan niiden olla kortistossa verorahoilla hummailemassa, mikä on kyllä ihan oikein jos ei kerran töitä anneta, sitten on erikseen nämä nuoret jotka eivät edes yritä töihin päästä tai ovat niin nirsoja, että jäävät kyllä kotiin ennen kuin johtajan paikkaa on tarjolla (ei muuten ole), he saisivatkin jäädä tuettomiksi tietyn ajan päästä mielestäni niin tulisi edes jokin tarve mennä töihin. Muutenhän työkkäriraha on lähes sama kuin Suomen minimipalkat jostain hanttihommista niin ei se motivoi töihin menemään, saman rahan kun saa kotona makaamallakin.

Jotkut työllistyvät ehkä jollain oppisopparilla tms mutta monesti nekin tarinat ovat aika surullisia kun nuori joutuu miniminminimi palkalla / korvauksella käymään töissä ja koulussä yhtäaikaa eikä ole mitään takuuta, että ko. yritys työllistää hänet jatkossa. Pahimmillaan käy niin, (tunnen tapauksia) että nuori oppii tietyssä pajassa, tietyn tehtävän ja valmistuu samalla koulusta (metallimieheksi tässä tapauksessa). No yritys ei kuitenkaan pystykään pitämään häntä sitten enään kun virallinen työsuhde pitäisi aloittaa (siinä kohtaa sitten pitäisikin maksaa normaalia palkkaa) vaan toivottaa onnea jatkoon. Kaveri tietysti innoissaan ammattiin valmistumisestaan lähtee etsimään jotain uutta ja saakin työpaikan mutta tajuaa hyvin pian olevansa aivan pihalla alan töistä. Hänhän on ollut tekemässä vain yhtä ehkä kahta niuho hommaa (joita vakityöläiset ei mielellään tee) oppisopparin aikana ja koulunkäyntikin ko. sopparin kanssa on todella suppeaa. Ainakin itsetunto karisee tässä kohtaa melko vauhdikkaasti mutta sitten on päätettävä alkaako oppimaan todella nopeasti ja päättäväisesti ja yrittää pitää työnsä vai antaako periksi ja painuu kortistoon odottamaan, että joku tulee kotoa hakemaan unelma työpaikkaan. Enpä ole ainakaan kuullut kenenkään koskaan saaneen työkkärin kautta töitä (ainakaan näitä perus duunarihommia), kursseja toki on tarjolla kuten vaikka työnhaku kurssi tai muu vastaava jotka ovat kyllä pahimman laatuista valtion kassan tyhjäämistä (jos saisin rahaa höpöttämällä muutamalle nuorelle siitä miten täytetään työhakemus tai soitetaan työpaikalle en muuta tekisikään, onnea kaikille jotka päässeet näiden kurssien pitäjiksi). No tässä tapauksessa kaverini otti itseään niskasta kiinni ja yritti ainakin vähän aikaa mutta lopulta oli kortistossa. Toki nykyään jo töissä jne mutta turha notko tuli tuossa kohtaa mielestäni.

Yrittäkääpä työnantajat miettiä miten hyvä työntekijä tulisi jos ottaisi hyvin valikoidun nuoren työntekijäksi jonka vanhat konkarit kouluttaisivat tekemään vähän kaikkea ennen kuin heillä eläkkeelle lähtö edessä. Tämä nuori sitten voisi parhaillaan olla vuosikymmeniä palkkalistoilla osaten paljolti samat niksit ja kikat kuin ne vanhat konkarit aikanaan. Itse en voi oikein kuvitella parempaa tekijää mutta ehkä olen sitten väärässä.

Arvostan koulunkäyntiä ja niitä jotka ovat niitä käyneet (kävisin itsekin mutta siitä on tulossa tekstiä erikseen) mutta valitettava tosiasia on kyllä se, että tekemistä ja työ ympäristöjä ei koulussa opita vaan se opitaan tekemällä! Mutta miten voi kukaan saada milloinkaan minkään alan työkokemusta kun kerran töihin ei pääse ennenkuin on sitä kokemusta? Joku tuossa lauseessa mättää, ehkä joku keksii mikä.

Lisäksi tietty voisi nostaa aika metelin palkkauksesta joka on noiden TESsi touhujen takia aivan lapsellinen (itse pidän vanhasta konstista jossa hyvä työntekijä saa hyvää liksaa, huono työntekijä huonoa liksaa). Melkeinpä alan kuin alan tessi lähtee tuosta noin 1000€/kk tasosta ja päätyy tuonne noin 2500€ / kk hujakoille (oletetaan nyt, että kaikki maksavat veronsa). Kuitenkin lähiaikoina julkaistiin tutkimus / tilasto jossa Suomalaisen keskiansio on 3200€ ... Taas jotenkin tuntuu oudolta mutta tietty kun lasketaan koko kansa tulot yhteen (mukana myös monia miljoonia tienaavia) ja jaetaan töissäkäyvien lukumäärällä niin avot johan on porukalla kk palkat kohillaan. Miettikäähän näitä ja kommentoikaa.

Tästä palkka / raha aiheesta ajattelinkin riipustaa seuraavan tekstini jota joudutte ehkä päivän pari odottamaan, toivottavasti tämä taas herätti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä vielä mietit? Kirjoita nyt vaan se kommenttisi.. Jos on jotain sanottavaa se kannattaa sanoa!